Ero sivun ”Almagest” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thijs!bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: sk:Almagest
p kielen- tai muuta huoltoa, Typos fixed: aurinkokeskei → aurinkokeski, AWB
Rivi 1:
[[Kuva:Almagest 1.jpeg|thumb|Kuva George Trebizondin latinankielisestä Almagestin käännöksestä noin vuodelta 1450.]]
'''Almagest''' on [[antiikki|antiikin]] ehkä merkittävimmän tähtitieteilijän, 100-luvulla [[Aleksandria|Aleksandriassa]]ssa eläneen [[Klaudios Ptolemaios|Klaudios Ptolemaioksen]] pääteoksesta ({{k-grc|Ἡ μεγάλη σύνταξις|Hē megálē sýntaksis}}) yleisesti käytetty latinankielinen nimitys. Nimitys on peräisin kirjan arabiankielisen version nimestä ''al-kitabu-l-mijisti'' eli 'suurin kirja'.
 
Almagest on yksi tähtiteteen historian merkittävimpiä kirjoja ja säilyi alan perusteoksena melkein 1500-vuotta. Se kokosi yhteen ja vei huippuunsa koko antiikin kreikkalaisen tähtitieteen saavutukset. Ptolemaioksen Almagestissa esittämä [[geosentrinen]] aurinkokuntamalli, jossa planeettojen radat konstruoitiin [[episykli|episykleillä]], [[eksentri|eksentreillä]] ja [[ekvantentti|ekvanteilla]] korvaantui lopullisesti vasta [[Johannes Kepler|Keplerin]] aurinkokeskeiselläaurinkokeskisellä mallilla.
 
Almagest koostuu kolmestatoista kirjasta, jotka käsittelevät eri aiheita seuraavasti:
Rivi 8:
* '''Kirja I''' sisältää Ptolemaioksen perusteluja perusolettamuksilleen, joiden mukaan Maa on pallomainen ja liikkumaton ja sijaitsee maailman keskipisteessä. Lisäksi kirjassa esitellään joitain [[geometria|geometrisia]] aputuloksia, joita tarvitaan myöhemmissä kirjoissa.
 
* '''Kirja II''' jatkaa yleisen teorian käsittelyä mm. [[pallotrigonometria|pallotrigonometrian]]n ja [[pallotähtitiede|pallotähtitieteen]] yleisiä periaatteita. Liäsksi kirjassa käsitellään päivän pituuden määrittämistä eri leveysasteilla.
 
* '''Kirja III''' aloittaa varsinaisen tähtitieteellisen osuuden Almagestista tutkimalla Auringon liikettä Maan ympäri. Ptolemaios käyttää Auringon radan konstruoimiseen [[eksterinen| eksentristä ympyrää]].
 
* '''Kirjat IV,V,VI''' käsittelevät Kuun liikettä ja Kuun [[parallaksi|parallaksin mittaamista]]. Kirjassa VI tutkitaan Auringon ja Kuun ratoja erityisesti [[pimennys|pimennysten]]ten laskemisen kannalta.
 
* '''Kirjat VII ja VII''' sisältävät kiintotähtien luettelon, joka perustuu suurelta osin [[Hipparkos|Hipparkoksen]] tekemiin mittauksiin. Luettelossa mainitaan 1022 tähden ja 5 sumumaisen kohteen paikat ja suhteelliset kirkkaudet.
 
* '''Kirjat IX - XII''' käsittelevät viiden tuolloin tunnetun planeetan ([[Merkurius]], [[Venus]], [[Mars]], [[Jupiter]] ja [[Saturnus]]) ratoja.
 
[[Luokka:Antiikin kreikankieliset kirjat]]
[[Luokka:Tähtitieteen historia]]
[[Luokka:Luonnontieteelliset teokset]]
 
[[id:Almagest]]
[[ca:Almagest]]
[[de:Almagest]]
Rivi 29 ⟶ 27:
[[es:Almagesto]]
[[fr:Almageste]]
[[id:Almagest]]
[[it:Almagesto]]
[[lb:Almagest]]