Ero sivun ”Sähkölämmitys” versioiden välillä

191 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
kielenhuolto, vesikierto, mukavuuslämmitys uusiksi
p (luokat)
(kielenhuolto, vesikierto, mukavuuslämmitys uusiksi)
Katso tarkemmin artikkeli [[Energia]]</ref> hyväksi käyttäen. Tavallisesti termiä sähkölämmitys käytetään puhuttaessa rakennuksen lämmityksestä vaikka kaikki sähköllä suoritettava työ tuottaa lämpöenergiaa. Sähkölämmitys on lämmitysmuoto, jossa ensisijaisena energialähteenä on sähköenergia itse tuotantotavasta riippumatta, erotuksena esim. [[maalämpö|maalämmöstä]], [[aurinkolämpö|aurinkolämmöstä]], [[lämpöpumppu|ilmasta]] tai [[puupolttoaine|puulämmityksestä]], joissa lämmönjakotapa tai lämpöenergian talteenotto voi vaatia sähköenergian käyttöä.
 
Sähkölämmitys liittyy lämmön tuottotapaan. Lämmönjako voi tapahtua muillakin menetelmillä kuin sähköä hyväksi käyttäen. Myös tällöin voidaan kuitenkin puhua sähkölämmityksestä.
Sähkölämmitys ei rajoita lämmön jakamisjärjestelmää: esim. sähköllä lämmitetty vesi voidaan johtaa esim. kaukolämpö, [[patterilämmitys|patteri-]] tai [[lattialämmitys|lattialämmitysputkistoon]] tai sähköllä lämmitetty ilma voidaan jakaa [[ilmalämmitys|ilmalämmitysputkistoon]] tai ilmastointikoneeseen. Myös tällöin voidaan puhua sähkölämmityksestä, vaikka lämmönjako on toteutettu muulla kuin sähkön avulla.
 
==Lämmitysjärjestelmän varaavuus==
 
Lämmitykseen voidaan käyttää suoraa, varaavaa tai osittain varaavaa sähkölämmitysjärjestelmää. Suorassa sähkölämmitysjärjestelmässä kohde lämmitetään huomioimatta massaa, varausominaisuuksia tai sähkön hintatariffeja. Varaavassa sähkölämmitysjärjestelmässä pyritään hyödyntämään varaava massa (tyypillisesti esim. lattialaatta, vesisäiliö, tiilirakennelma, kiviseinä yms.) ja erityisesti sähkön hinnan eri tariffit. Osittain varaava järjestelmä on edellisten sekoitus: osittain varaavassa sähkölämmitysjärjestelmässä hyödynnetään osa massasta, mutta tarvittaessa sekundaarisesti käytetään esim. suoraa sähkölämmitysjärjestelmää, [[lämpöpumppu]]ja, tulisijoja jne..
Lämmityskomponentteina käytetään tavallisesti vastuksia (esim. patterit, tasot), kaapeleita (esim. lattialämmityskaapelit), kelmuja (esim. kattolämmityskelmut) tai säteilijöitä (esim. infrapunalämmittimet) ja/tai edellisten yhdistelmiä. Lämpötilan mittaus ja ohjaus tapahtuu termostaatin ja anturin sekä toisaalta esim. erillisen/erillisten [[rele]]iden (kontakrorit), tariffinohjauslaitteiden (VKO), kellokytkinten, logiikan automatiikan ja tietotekniikan sovellusten avulla.
 
==Sähkökaapeloitu lattialämmitys==
==Sähkölattialämmitys==
Kuten [[Lattialämmitys|lattialämmityksesä]] yleensä, niin myös sähkölattialämmityksessä, pyritään hyödyntämään lattian varaavaa massaa tasoittavana ja varaavana elementtinä. Sähkölattialämmitys on mahdollinen myös keveimmissä lattiarakenteissa kuten [[kipsilevy|kipsi]]- ja puurakenteisissa välipohjarakenteissa.
 
Lattiassa sijaitsevat sähkölämmityselementit ovat tyypillisesti [[kaapeli|kaapeleita]] tai kelmuja, joita on kaupallisesti tarjolla useita eri tyyppejä. Merkittävimmät tekniset yksityiskohdat lattialämmityskaapeleissa ovat ilmoitettu [[teho]], kaapelin pituus ja kaapelin [[resistanssi]]. Kaapelit voivat olla esim. määrätehoisia (teho määräytyy pituuden mukaan), valmiiksi päätettyjä (~vakio mitta) tai itserajoittuvia lämmityskaapeleita. Tyypillisimmät tehot pientalojen sähkölattialämmityksissä lienevät luokkaa 60-150 W/m², riippuen käyttökohteesta, pintamateriaaleista, halutusta lämpötilasta, lattian paksuudesta jne..
 
===Vesi- tai ilmakiertoinen lattialämmitys sähköenergialla===
Sähkölattialämmitys voidaan toteuttaa myös vesi- tai [[ilmalämmitys|ilmakiertoisena]] [[lattialämmitys|lattialämmityksenä]]. Vesikiertoisessa sähkölattialämmityksessä lämmitettävä vesi lämmitetään tavallisesti varaavaan säiliöön, hyödyntäen mahdollisesti edullisimpia sähkötariffeja, ja jaetaan edelleen lattialämmitysputkiston avulla haluttuun tilaan. Myös lattialämmitysputket valetaan useimmiten betonin sisään.
Lattialämmitys voidaan toteuttaa sähkölämmityskaapeloinnin lisäksi myös vesi- tai [[ilmalämmitys|ilmakiertoisena]]. Periaatteeessa myös tällöin voidaan lämpöenergia tuottaa sähköllä, hyödyntäen mahdollisesti edullisimpia tariffeja.
 
Vesikiertoisessa lattialämmityksessä sähköenergialla kuumennettu vesi varastoidaan varaavaan säiliöön, ja jaetaan edelleen lattialämmitysputkiston avulla haluttuun tilaan. Lattialämmitysputket valetaan useimmiten betoniin, mutta niitä voidaan käyttää myös keveissä levyrakenteissa.
 
Ilmakiertoisessa lattilämmityksessä lämpö vastaaavasti siirretään kuumennettavaan ilmaan jota kierrätetään lattian sisäisissä ilmaputkissa..
 
==Seinälämmitys sähköenergialla==
==Sähköseinälämmitys==
 
Varaavaa tiilimassaa, kiviseinää, uunia voidaan käyttää varaavana elementtinä varaavassa tai osittain varaavassa sähkölämmitysjärjestelmässä. Tällöin käytetään tyypillisesti lattialämmitykseen tarkoitettuja kaapeleita tai tarkoitukseen suunniteltuja vastuksia.
 
==Kattolämmitys sähköenergialla==
==Sähkökattolämmitys==
Sähkökattolämmitys toteutetaan tyypillisesti lämmityskelmuilla, joita tuotetaan kaupallisesti useina eri leveyksinä, pituuksina ja tehoina. Kelmut sijoitetaan kattoverhousmateriaalien alle. Tyypillisimmät tehot lienevät luokkaa 150 W/m2. Myös patterien tai säteilylämmittimien sijoittaminen kattoon (pintaan) on mahdollista.
 
==Ikkunalämmitys sähköenergialla==
==Sähköikkunalämmitys==
 
Lämmitettävässä ikkunassa lasi on pinnoitettu läpinäkyvällä, sähköä johtavalla kalvolla. Tyypillisimmät käyttökohteet ovat isoissa ikkunoissa, joissa lämmitetty lasi on kaksin- tai kolminkertainen eristyslasielementti, laminaatti tai näiden yhdistelmä. Sähkölämmityslasin toiminta perustuu selektiivislasin sähköä johtavaan kovapinnoitteeseen, johon elektrodit on kytketty. Selektiivikerroksen päällä on suojalasi. Pinnoitteessa kulkeva sähkövirran aiheuttama pitkäaaltoinen lämpösäteily heijastuu lasirakenteesta haluttuun suuntaan.<ref> http://www.sahkolammitysfoorumi.com/suunnittelu_d.html</ref>
 
==Mukavuuslämmitys sähköenergialla==
==Mukavuus sähkölämmitys==
Mukavuuslämmitykseksi kutsutaan tapaa lämmittää kohdetta ilman varsinaista lämmitystarvetta, normaalin lämmitysjärjestelmän ohessa. Tyypillisesti pyritään lämpimän kosketuspinnan aikaansaamiseen. Makavuuslämmitystä on esimerkiksi laattalattian tai sen osan lämmittäminen tai kylpyhuoneen pintojen lämmittäminen kesällä. Sähkölämmityksellä mukavuuslämmitys aikaansaadaan yleensä ohuella lämmityskalvolla, joka valetaan lähelle lattian pintaa.
Mukavuus lämmitykseksi kutustaan tapaa lämmittää kohdetta perustelemalla lämmittämistä subjektiivisilla ja empiirisillä syillä. Mukavuus sähkölämmitystä ovat esim. pesutilan lattian tai pelin lämmittäminen, laattalattian tietyn osan lämmittäminen, lämpötyynyjen –mattojen ja sähkötekstiilien käyttö, saappaiden kuivatuslaitteet, auton sisätilan lämmittimet, auton isuinlämmitys, moottorisahan kädensijan lämmitys jne..
 
==Lähteet==
21 179

muokkausta