Ero sivun ”Nara-kausi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: zh-yue:奈良時代 |
p typo |
||
Rivi 8:
Ennen [[Taihō-säädökset|Taihō-säädösten]] (大宝律令, ''Taihō-ritsuryō'') ottamista käyttöön Japanin pääkaupunkia siirrettiin aina keisarin kuoleman jälkeen, sillä paikan, jossa kuolema oli tapahtunut, uskottiin saastuneen. Uudistukset ja hallinnon byrokratisoituminen johtivat pysyvän keisarillisen pääkaupungin perustamiseen [[Heijōn palatsi|Heijō-kyō]]hon (平城京) eli [[Nara]]an vuonna [[710]]. Kaupungista tuli Japanin ensimmäinen aidosti urbaani keskus, ja sen väkiluku ylsi pian 200 000:een, mikä oli lähes 4 % valtion väkiluvusta. Noin 10 000 henkeä työskenteli valtion viroissa.
Talous ja hallinto kehittyivät Nara-kaudella suuresti. Nara yhdistettiin provinssien pääkaupunkeihin teillä, ja veroja kerättiin tehokkaammin ja säännöllisemmin. Maassa painettiin kolikoita. Naran alueen ulkopuolella taloudellinen toiminta oli
Sisäinen hallintotaistelu jatkui keisarillisessa hovissa koko Nara-kauden ajan. Keisarillisen perheen jäsenet, johtavat hoviperheet kuten [[Fujiwara]]-klaani ja buddhalaiset papit taistelivat vallasta. Myöhäisellä Nara-kaudella hovin taloudelliset rasitteen kasvoivat, ja hovi alkoi irtisanoa vähemmän välttämättömiä virkailijoitaan. Vuonna [[792]] luovuttiin yleisestä asevalvollisuudesta, ja paikallishallinnon päälliköiden annettiin perustaa yksityismilitioita hoitamaan poliisitehtäviä. Hallinto alkoi hajaantua, ja vallan palauttamiseksi keisariperheelle Japanin pääkaupunki siirrettiin lopulta vuonna [[784]] Nagaokaan ja vuonna [[794]] to Heian-kyōhon 26 kilometriä Narasta pohjoiseen. [[1000-luku|1000-luvun]] loppuun mennessä Heian-kyōn kaupunkia kutsuttiin jo ykeisesti nimellä ''Kyōto'' (京都, pääkaupunki).
|