Ero sivun ”Vuorovesilukkiutuminen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
{{lähteetön}}
{{korjattava/Määritelmä}}
[[Kuva:Synchronous rotation.svg|thumb|right|200px| [[Maa]]n [[Kuu]] kääntää aina saman puolen kohti maata vain hieman huojuen, silloin sen pyöriminen on vuorovesilukkiutunut Maan takia.]]
'''Vuorovesilukkiutuminen''' (engl. ''tidal lock'') on tavallista suurimassaisen kappaleen lähellä. Kuu kääntää meille aina saman puolen eli sen pyörähdysaika on suunnilleen sama kuin kiertoaika.
Kun [[Kuu]] kiertää [[Maa]]ta, sen pyöriminen on lukkiutunut 1:1 [[spin-rataresonanssi]]in kiertoajan kanssa, tosin [[Kuu]] huojuu [[libraatio]]ssa hieman.
Rivi 14 ⟶ 16:
== Vuorovesilukkiutuminen tähdillä ==
Hyvin lähellä toisiaan kiertävät [[kontaktikaksoistähti|kontaktikaksoistähdet]] vuorovesilukitsevat toisensa. Myös monien muiden lähekkäisten [[kaksoistähti]]en oletetaan olevan vuorovesilukittuja.
Aurinkoa pienemmälle [[punainen kääpiö|punaiselle kääpiölle]] on ominaista, että se lukitsee lähellä kiertävän planeetan joko resonanssiin tai kääntämään saman puolen itseään kohti. Punaisen kääpiön lähellä
Rivi 23 ⟶ 26:
:::<math>
t_{\textrm{
</math>
Rivi 31 ⟶ 34:
*<math>a\,</math> radan isoakselin puolikas
*<math>I\approx 0.4 m_s R^2</math> satelliitin [[inertiamomentti]]
*<math>Q\,</math> satelliitin kulutusfunktio (yleensä vaikeasti arvioitava)
*<math>G\,</math> [[gravitaatiovakio]]
*<math>m_p\,</math> planeetan massa
*<math>m_s\,</math> satelliitin massa
Rivi 62 ⟶ 65:
Vuorovesilukkiutuminen nopeutuu suurella vauhdilla säteen kasvaessa. Pienemmät kappaleet lukkiutuvat hitaammin kuin suuremmat. Esimerkki tästä lienee
se että
[[Luokka: Aurinkokunta]]
| |||