Ero sivun ”Päämajakoulu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Muuta koulun historiasta: linkki: Seurahuone
p →‎Muuta koulun historiasta: W.E. Tuompo => Viljo Einar Tuompo
Rivi 24:
Mikkeli on ollut [[Puolustusvoimain ylipäällikkö|Suomen puolustusvoimain ylipäällikön]] päämajakaupunkina kaikissa itsenäisyytemme aikaisissa sodissa. [[Suomen_sisällissota |Sisällissodan]] aikana ([[1918]]) päämajana toimi myöhemmin [[talvisota | talvisodan]] aikana tuhoutunut vanha [[Seurahuone]]. Syystalvella [[1939]] Mikkelistä tuli toistamiseen päämajakaupunki, nyt päämaja sijoittui moneen eri kohteeseen. Tärkein osa sodan johtoa asettui marsalkka Mannerheimin johdolla silloiseen Keskuskansakouluun, nykyiseen Päämajakouluun. Tässä vaiheessa koulu toimi päämajana loppiaisaattoon, [[5. tammikuuta]] [[1940]] asti.
 
Kolmannen kerran Mikkeli toimi päämajan sijoituspaikkana uuden sodan, [[jatkosota | jatkosodan]] alkaessa kesällä [[1941]]. Nytkin sodan johto mm. kenraalit [[Erik Heinrichs]], [[Aksel Airo|A.F.Airo]] ja [[SuomalaisetViljo Einar kenraalit|W.E.Tuompo]] sijoittuivat Mannerheimin johdolla nykyiseen Päämajakouluun, jossa päämaja sijaitsi aivan sodan loppuun saakka. Koulukäyttöön koulu tuli vasta syksyllä [[1945]].
 
Sodan aikainen marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C.G.E. Mannerheimin]] työhuone ja muutamia päämajan käytössä olleita luokkahuoneita on entistetty ''[[Päämajamuseo|Päämajamuseoksi]]'', joka ensi kerran perustettiin [[1972]] ja jota on sen jälkeen laajennettu vuosituhannen vaihteessa käsittämään muutamia luokkahuoneita lisää myös toisesta kerroksesta.