Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä

1900-luvulle saakka. Ajatus verisestä Suomen valloituksesta sopi hyvin yhteen [[nationalismi|nationalistisen]] historiakäsityksen kanssa sekä Ruotsissa että Suomessa. Eerinkronikan luotettavuutta alettiin kyseenalaistaa 1200-luvun alussa, mutta käsitys ristiretkestä jäi silti elämään historiankirjoituksessa ja varsinkin historianopetuksessa. Monet nykytutkijat pitävät kuitenkin mahdollisena, että koko ristiretkeä ei koskaan tehtykään. Tällöin kyseessä olisi myöhemmin sepitetty taru, jolla pyhimyksenä palvotulle Eerik-kuninkaalle rakennettiin sankarin mainetta. Toisaalta on mahdollista, että ristiretkitaru perustuu johonkin todelliseen tapahtumaan, jota Eerikinkronikassa on paisuteltu ja dramatisoitu. [[Gravis admodum]] -bulla eli vanhin suomalaisia koskeva asiakirja vuodelta 1171 tai 1172 kertoo paavin esittäneen, että suomalaiset pyysivät Ruotsilta apua venäläisiä vastaan ja lupasivat olla vastineeksi kristittyjä.