Ero sivun ”Gravis admodum” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
asiaa...
Rivi 1:
'''Gravis admodum'''-nimellä ontunnetaan alkusanojensa ("ylen raskas") perusteella vanhin säilynyt Suomea koskeva asiakirja<ref>http://www.narva.sci.fi/amaijala/vti_kris.html - Yrjö Punkari: "Kristinuskon ja kirkon tulo Vesilahteen", 1990-2005</ref> jasamalla ensimmäinen paavillinen SuomeaSuomen aluetta koskeva dokumentti. Sen sisältönäKyseessä on [[Aleksanteri III (paavi)|Paavi Aleksanteri III]]:n [[bulla]]kirje [[Upsala]]n [[arkkipiispa]]lle ja hänenmuille alaisilleenRuotsin [[piispa|piispoille]], vuodelta [[1171]] tai [[1172]]. Alkuperäisasiakirja ei ole säilynyt, asiakirjan teksti<ref>Finlands Medeltidsurkunder I, nr. 12</ref> tunnetaan ainoastaan myöhäisempänä kopiona.
 
Gravis admodum on saattanut toimia pohjana tarinoille [[Ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäisestä ristiretkestä]] (tosin varmuutta ei ole edes siitä, että kirje on koskaan saapunut perille Ruotsiin). Asiakirjassa Paavi Aleksanteri III valittaa kertoen suomalaisten pyytävän vihollisen sotajoukon uhatessa saarnaajia (ja saattojoukkoja) apuun vakuutellen sitoutumista kristinuskoon, mutta heti apujoukkojen lähdettyä saarnaajia vainotaan ja usko kielletään<ref>http://www.ekirkko.fi/cgi-bin/linnea/linnea.pl?customer=turku&document=00010680</ref>. Suomalaiset kuvataan kirjeessä epäluotettaviksi<ref>http://users.utu.fi/viljamaa/Pdfluennot/Ducatus.pdf - Toivo Viljamaa: "Suomi maailman kartalle - 1700-luvun käsityksiä Suomesta ja suomalaisista" 2005. s. 3.</ref>. Hän muistuttaa siitä, että suojelun vastineeksi suomalaisilta täytyy saada takeet kansan pitäytymisestä kristinuskossa<ref>http://www.ekirkko.fi/cgi-bin/linnea/linnea.pl?customer=turku&document=00010680</ref>. [[Jyväskylän yliopisto]]n emeritusprofessori [[Mauno Jokipii]] katsoi kuitenkin, että asiakirja on vain paavinvallan retoriikkaa eikä sitä tule pitää historiallisena kuvauksena tuolloisesta Suomesta<ref>Mauno Jokipii: Ensimmäinen ristiretki Suomeen - myyttiä vai todellisuutta. HAik 3/2002, s. 236.</ref>.
Gravis admodum on saattanut toimia pohjana tarinoille [[Ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäisestä ristiretkestä]].
 
Asiakirjassa Paavi Aleksanteri III valittaa kertoen suomalaisten pyytävän vihollisen sotajoukon uhatessa saarnaajia (ja saattojoukkoja) apuun vakuutellen sitoutumista kristinuskoon, mutta heti apujoukkojen lähdettyä saarnaajia vainotaan ja usko kielletään<ref>http://www.ekirkko.fi/cgi-bin/linnea/linnea.pl?customer=turku&document=00010680</ref>. Suomalaiset kuvataan epäluotettaviksi<ref>http://users.utu.fi/viljamaa/Pdfluennot/Ducatus.pdf - Toivo Viljamaa: "Suomi maailman kartalle - 1700-luvun käsityksiä Suomesta ja suomalaisista" 2005. s. 3.</ref>. Hän muistuttaa siitä, että suojelun vastineeksi suomalaisilta täytyy saada takeet kansan pitäytymisestä kristinuskossa<ref>http://www.ekirkko.fi/cgi-bin/linnea/linnea.pl?customer=turku&document=00010680</ref>. [[Jyväskylän yliopisto]]n emeritusprofessori [[Mauno Jokipii]] katsoi kuitenkin, että asiakirja on vain paavinvallan retoriikkaa eikä sitä tule pitää historiallisena kuvauksena tuolloisesta Suomesta<ref>Mauno Jokipii: Ensimmäinen ristiretki Suomeen - myyttiä vai todellisuutta. HAik 3/2002, s. 236.</ref>.
Uudempi tutkimus ei kuitenkaan tulkitse asiakirjaa näin kirjaimellisesti. Jukka Korpela katsoi kirjeen olevan osa nousevan kuningasvallan pyrkimystä vakiinnuttaa asemansa "Itämaassa".<ref>Jukka Korpela, Gravis admodum. Korstågsbulla eller episod i den västeuropeiska diskussionen om suverenitäten i världen.-- Historisk Tidsskrift för Finland 3/1994, s. 413-428.</ref> Professori [[Mauno Jokipii]] taas korosti asiakirjan retorisuutta, minkä vuoksi sitä ei tule pitää historiallisena kuvauksena tuolloisesta Suomesta<ref>Mauno Jokipii: Ensimmäinen ristiretki Suomeen - myyttiä vai todellisuutta. HAik 3/2002, s. 236.</ref>.
 
 
Rivi 8 ⟶ 9:
<references />
 
 
{{tynkä/kirkko}}
{{tynkä/Suomi}}
[[Luokka:Paavin bullat]]
[[Luokka:Suomen keskiaika]]