Ero sivun ”Keidassuo” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kirjallisuutta: Ojala, Pentti: Elämää keidassuolla |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Keidassuo''' eli '''kohosuo''' on [[suo]]yhdistymätyyppi, jossa suon keskusta on sen reunaosia (laiteita) ja ympäröivää kivennäismaata korkeammalla. Suomessa keidassoita on pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa.
Keidassuon keskusta on pääasissa [[neva (suotyyppi)|nevaa]]. Keidassuon märkiä painanteita nimitetään ''kuljuiksi'' ja niihin saattaa muodostua pieniä [[lampi]]a. Rämemättäät eli ''kermit'' erottavat kuljut toisistaan. Keidassuon laiteilla on yleensä [[räme]]itä ja [[korpi|korpia]]. Keidassuon keskusta saa vettä ja ravinteita vain [[sade|sateesta]], mutta laiteet myös kivennäismaalta. Keidassuo on olemukseltaan [[ombrotrofinen]], viljavammat suotyypit, esim. [[letto|letot]] ja korvet, ovat [[ minerotrofinen suo | minerotrofisia]].
Keidassuon [[linnut|pesimälinnusto]] on tavallisesti niukka. Tavallisimmat lajit ovat [[niittykirvinen]], [[keltavästäräkki]], [[kiuru]], [[metsäkirvinen]], [[liro]], [[kapustarinta]] ja [[kurki]]. Tyypillisiä mutta harvalukuisia ovat mm. [[isolepinkäinen]], [[riekko]], [[tavi]] ja joillakin soilla yhdyskunnissa pesivät pesivät [[lokkilinnut]].
|