Ero sivun ”Mehikasvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: pt:Planta suculenta |
p korjattu väärälle sivulle osoittanut linkki |
||
Rivi 6:
Vaikka kaikki kasvit pystyvät varastoimaan lehtiinsä vettä tietyssä määrin, ovat mehikasvit erikoistuneet siihen parhaiten, ja niinpä ne selviävät kuivissa olosuhteissa, missä on vain vähän muita kasveja kilpailemassa elintilasta ja vähän kasvinsyöjäeläimiä. Eräillä mehikasveilla lehdet ovat suhteellisen suurikokoiset ja karvan peittämät, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon kosteutta aamukasteesta. Etenkin kaktuksilla ja monilla tyräkkikasveilla lehdet ovat kehittyneet piikeiksi, jotka haihduttavat erityisen vähän vettä ja suojaavat kasvia janoisilta eläimiltä. Niille on kehittynyt yhteyttävä mehivarsi.
Monet mehikasvit ovat niin sanottuja CAM-kasveja (CAM = Crassulacean acid metabolism), jotka liiallisen haihtumisen estämiseksi pitävät ilmarakonsa kiinni päivällä. Yöllä ilmaraot avautuvat, jolloin kasvi ottaa sisään [[hiilidioksidi]]a ja varastoi sen vakuoliin omenahapoksi, josta jälleen päivällä vapautuu hiilidioksidi [[yhteyttäminen|yhteyttämistä]] varten. Hiilidioksidimäärä, jonka kasvi pystyy varastoimaan
{| border="0" align="center" cellpadding="3" cellspacing="1" style="empty-cells:show; margin-left:1em; margin-bottom:0,5em; background:#aaaaaa;"
Rivi 18:
| [[Crassulaceae]] || 1300 || lehti || maailmanlaajuinen || [[maksaruohot]], [[mehitähdet]], [[rahapuu]]
|- bgcolor="#FFFFFF"
| [[Aizoaceae]] || 2000 || lehti || [[Afrikka|Afrikan]] eteläosa || [[kivikukat|elävät kivet]], [[jääpäivikit]]
|- bgcolor="#FFFFFF"
| [[Apocynaceae]] || 500 || varsi || Afrikka, [[Arabian niemimaa]], [[Intia]] ||
| |||