Ero sivun ”Carl Axel Gottlund” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuvia Commonsista + muotoiluja |
|||
Rivi 6:
=== Lapsuus ja nuoruus ===
[[Kuva:Henrik Gabriel Porthan.jpg|thumb|Henrik Gabriel Porthan, jonka innoittama [[Turun romantiikka]] vaikutti myös Gottlundiin.]]
Carl Axel Gottlund syntyi vuonna [[1796]] [[Ruotsinpyhtää]]llä, missä hänen isänsä Matthias Gottlund oli kappalaisena. Ruotsinkielistä sivistyneistösukua oleva äiti Ulrika Sophia (o.s. Orraeus) oli kotoisin [[Porvoo]]sta, jossa perhe asui vuosina 1798–1805. Gottlundin varsinaiseksi kotipitäjäksi tuli kuitenkin [[Juva]], josta hänen isänsä sai tuottoisan kirkkoherranviran vuonna [[1805]].
Rivi 32 ⟶ 34:
[[Elias Lönnrot]]in ''[[Kalevala]]n'' ilmestyminen vuonna [[1835]] oli Gottlundille katkera pala, sillä se syrjäytti ''Otavan'' ja vei Gottlundin omalle teokselleen suunnitteleman paikan kansallisena merkkiteoksena. Toisaalta myöskään Lönnrot ei antanut Gottlundille kirjoituksissaan tunnustusta kansanrunouden kerääjänä ja kansaneeposidean esittäjänä.
[[Kuva:Suomalainen 31.1.1846.png|250px|thumb|Gottlundin toimittaman ''Suomalaisen'' ensimmäinen numero.]]
Vuonna [[1839]] Gottlund sai yliopistosta suomen kielen lehtorin viran, jonka edellinen haltija [[C. N. Keckman]] oli kuollut edellisenä vuonna. Gottlundin muutti perheineen [[Helsinki]]in ja hankki sieltä asunnon. Alkajaisluennossaan Gottlund esitti lainasanojen osoittavan, että kaikilla maailman kielillä on yhteinen alkuperä. Hän korosti myös sananlaskujen erityistä arvoa. Lehtorin päätehtävä oli kuitenkin opettaa suomea virkamiehiksi tai papeiksi pyrkiville opiskelijoille, mikä ei Gottlundia suuresti innostanut.
Rivi 59 ⟶ 63:
Gottlundin kuolema pantiin merkille Helsingin kaikissa neljässä päälehdessä ja useissa muissakin. Hänen nuoruudensaavutuksiaan korostettiin, samoin asemaa Helsingin värikkäänä kulttuuripersoonana. Yleisesti sävy oli nyt suopeampi kuin Gottlundin eläessä.
== Seksuaalinen materiaali ==
Gottlund keräsi myös seksuaalisia kansanrunoja, joita osa runonkerääjistä siihen aikaan vältti, tai keräsi jättämällä "tuhmat" sanat pois. Jotkut katsoivat seksuaalisten kansanrunojen pilaavan suomalaisten siveää mainetta. Gottlund myös kirjoitti itse seksuaalisia ja seksuaalis-sävyisiä runoja ja kertomuksia. Seksuaalisen materiaalinsa vuoksi Gottlundia jonkin verran paheksuttiin. Hän saikin mainetta seksuaalisena hurjastelijana.
Joka tapauksessa myöhemmät runonkerääjät ja tutkijat ovat harmitelleet aikaisempien kerääjien torjuvaa asennetta seksuaalisia runoja kohtaan, ja Gottlundin ansiosta tiedetään hieman enemmän siitä, millaisia uskomuksia ja tapoja liittyi [[Sukupuolisuhteet entisajan Suomessa|sukupuolisuhteisiin entisajan Suomessa]]. Jotkut aiemmin arkistojen piiloihin kätketyt seksuaaliset runot liitettiin vasta vuonna 1997 ''[[Suomen Kansan Vanhat Runot]]'' -teokseen.
== Teokset ==
| |||