Ero sivun ”Helsingin synagoga” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
järjestelyä, w, osa tekstistä siirretty artikkeliin Synagoga, ei sopinut tänne
Rivi 1:
'''[[Helsinki|Helsingin]]''' juutalaisen seurakunnan '''[[synagoga|synagoga]]''' sijaitsee [[Kamppi|Kampin]] kaupunginosassa, Malminkadulla. Se on [[Suomi|Suomessa]] sijaitsivista synagogista toinen, toisen sijaitessa [[Turku|Turussa]].
'''[[Helsinki|Helsingin]]''' juutalaisen seurakunnan '''[[synagoga|synagoga]]'''n suunnitteli Viipurissa syntynyt arkkitehti, taidemaalari ja kirjailija Jac. Ahrenberg (1847-1914). Rakennus valmistui 1906. Kolmikerroksisen rakennuksen ulkoarkkitehtuuri noudattaa kansainvälistä, 1800-luvun loppupuolella Keski-Euroopassa ja Englannissa yleistä eklektistä synagogatyyppiä. Tiiliseinät on sileiksi rapatut. Ensimmäinen kerros on rustikoitu ja erotettu rapatulla kerroslistalla ylemmistä kerroksista. Malminkadun puoleisessa julkisivussa on keskellä symmetrisesti risaliitti, jossa on kolme kahden kerroksen korkuista pyörökaari-ikkunaa. Katonrajassa ja kerroslistassa on hammaslista. Risaliitin molemmilla puolilla on kaari-ikkunoiden tasossa kolme pientä, pyöreää ikkunaa, joissa on Daavidin tähti -ristikko. Seinien yläosa kaari-ikkunoiden yläpuolella on peitetty keramiikkalaatoilla. Keskellä kohoaa kauas näkyvä kupoli.
 
== Rakennus ==
Suorakulmaista synagogasali reunustaa kolmelta puolelta lehterit. Keskikäytävän päätteenä on Jerusalemiin päin olevalla seinällä symmetrisesti apsidi. Lehtereitä kannattaa suorakulmaiset betonipilarit, joiden kapiteeleissa on kullattuja jugend-aiheisia detaljeja. Myös lehterien kaiteiden pystytuet on koristettu jugend-tyylisillä metallikoristeilla. Kupolin sisäkattoon on maalattu tähtiä ja hepreankielisiä lauseita, ja sen alaosaa kiertää pienet pyöreät ikkunat. Kupolia kannattaa neljä siroa, pyöreää valurautapilaria, joiden kapiteelit on koristettu kullatuilla lehtiaiheilla.
'''[[Helsinki|Helsingin]]'''Synagogarakennuksen juutalaisensuunnitteli seurakunnan '''[[synagoga|synagogaViipuri]]'''n suunnitteli Viipurissassa syntynyt arkkitehti, taidemaalari ja kirjailija Jac. Ahrenberg (1847-1914). Rakennus valmistui 1906. Kolmikerroksisen rakennuksen ulkoarkkitehtuuri noudattaa kansainvälistä, 1800-luvun loppupuolella [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] ja [[Englanti|Englannissa]] yleistä eklektistä synagogatyyppiä. Tiiliseinät on sileiksi rapatut. Ensimmäinen kerros on rustikoitu ja erotettu rapatulla kerroslistalla ylemmistä kerroksista. Malminkadun puoleisessa julkisivussa on keskellä symmetrisesti risaliitti, jossa on kolme kahden kerroksen korkuista pyörökaari-ikkunaa. Katonrajassa ja kerroslistassa on hammaslista. Risaliitin molemmilla puolilla on kaari-ikkunoiden tasossa kolme pientä, pyöreää ikkunaa, joissa on Daavidin tähti -ristikko. Seinien yläosa kaari-ikkunoiden yläpuolella on peitetty keramiikkalaatoilla. Keskellä kohoaa kauas näkyvä [[kupoli]].
 
=== Interiööri ===
Sisustuksessa yhdistyy sileäksi rapatut, valkoiset pelkistetyt pinnat yksityiskohtien jugend-aiheisiin, apsidin kultaisilla tähdillä koristettuihin kirkkaan sinisiin seiniin ja kaarta ympäröiviin klassisiin ruusuke- ja akanttikoristeisiin. Apsidissa on kirjaillun väliverhon peittämä kaappi, Pyhä arkki, aron hakodesh. Kaappia reunustavat kullatut, puiset kansantaiteen tyyliin veistetyt leijonankuvat on tuotu ensimmäisestä rukoushuoneesta Suomenlinnasta ja saattavat olla 1600-luvulta. Kaapin päällä on 1700-luvulta oleva kruunu, joka on perimätiedon mukaan saatu Suomenlinnan telakalta olleesta ruotsalaisesta sotalaivasta. Apsidin yläpuolella on kaksi leijonaveistosten pitelemää kymmenen käskyn taulua. Edessä on esilukijan pulpetti. Kupolin alla keskellä salia on bima, aidattu koroke, jolla on lukupulpetti. Yläpuolella on suuri kattokruunu. Sisustus on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussa. Synagogarakennuksen kadunpuoleinen julkisivu ja vesikatto suojeltiin asemakaavalla 1981 ja synagogan sisätilat rakennussuojelulailla 2002. Sisätilat restauroitiin vuonna 2005.
Suorakulmaista synagogasalisynagogasalia reunustaa kolmelta puolelta lehterit[[lehteri]]t. Keskikäytävän päätteenä on Jerusalemiin[[Jerusalem]]iin päin olevalla seinällä symmetrisesti [[apsidi]]. Lehtereitä kannattaa suorakulmaiset betonipilarit, joiden kapiteeleissa on kullattuja [[jugend]]-aiheisia detaljeja. Myös lehterien kaiteiden pystytuet on koristettu jugend-tyylisillä metallikoristeilla. Kupolin sisäkattoon on maalattu tähtiä ja hepreankielisiä[[heprea]]nkielisiä lauseita, ja sen alaosaa kiertää pienet pyöreät ikkunat. Kupolia kannattaa neljä siroa, pyöreää valurautapilaria, joiden kapiteelit on koristettu kullatuilla lehtiaiheilla.
 
Pohjoismaiset synagogat on rakennettu suhteellisen myöhään johtuen juutalaisen asutuksen lyhyydestä ja juutalaisten vähäisestä määrästä. Suomessa on Helsingin lisäksi vain Turussa synagoga ja Pohjoismaissakin niitä on vain muutama. Useimmat Euroopan vanhat synagogat tuhottiin toisen maailmansodan aikana. Suomen synagogat ovat jo senkin takia ainutlaatuisia, että ne säilyivät sota-ajan tuhoilta.
 
Suomen synagogat muodostavat mielenkiintoisen päätepisteen perinteisen synagogarakennuksen tyylillisessä kehityksessä. Historiallisina muistomerkkeinä ne kuvastavat juutalaisen vähemmistön hyväksymistä suomalaisessa yhteiskunnassa, jota ilmentää myös niiden näkyvä sijainti kadun varrella, toisin kuin monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Myös juutalaisten oman kulttuurin lujittumisella Suomeen on synagogeilla ollut tärkeä asema, koska ne eivät ole ainoastaan uskonnollisen elämän keskuksia, vaan myös etnisen vähemmistön sosiaalisen elämän ja kulttuurin keskuksia. Niiden yhteydessä on aina toiminut myös koulu ja erilaiset yhdistykset. Pohjoismaiset synagogat on rakennettu suhteellisen myöhään johtuen juutalaisen asutuksen lyhyydestä ja juutalaisten vähäisestä määrästä. Suomen synagogat ovat jo senkin takia ainutlaatuisia, että paitsi Viipurin synagogaa ne säilyivät sota-ajan tuhoilta. Useimmat Euroopan vanhat synagogat tuhottiin toisen maailmansodan aikana.
 
Sisustuksessa yhdistyy sileäksi rapatut, valkoiset pelkistetyt pinnat yksityiskohtien jugend-aiheisiin, apsidin kultaisilla tähdillä koristettuihin kirkkaan sinisiin seiniin ja kaarta ympäröiviin klassisiin ruusuke- ja akanttikoristeisiin. Apsidissa on kirjaillun väliverhon peittämä kaappi, Pyhä arkki, aron hakodesh. Kaappia reunustavat kullatut, puiset kansantaiteen tyyliin veistetyt leijonankuvat on tuotu ensimmäisestä rukoushuoneesta Suomenlinnasta[[Suomenlinna]]sta ja saattavat olla 1600-luvulta. Kaapin päällä on 1700-luvulta oleva kruunu, joka on perimätiedon mukaan saatu Suomenlinnan telakalta olleesta ruotsalaisesta sotalaivasta. Apsidin yläpuolella on kaksi leijonaveistosten pitelemää kymmenen käskyn taulua. Edessä on esilukijan pulpetti. Kupolin alla keskellä salia on bima, aidattu koroke, jolla on lukupulpetti. Yläpuolella on suuri kattokruunu. Sisustus on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussa. Synagogarakennuksen kadunpuoleinen julkisivu ja vesikatto suojeltiin asemakaavalla 1981 ja synagogan sisätilat rakennussuojelulailla 2002. Sisätilat restauroitiin vuonna 2005.
 
== Aiheesta muualla ==