Ero sivun ”Signe Brander” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Luokittelua ja pientä täydennystä |
||
Rivi 1:
'''Signe Viola Brander''' (s.[[15. huhtikuuta]] [[1869]] [[Parkano]] - k.[[17. toukokuuta]] [[1942]], [[Nikkilä|Nikkilän mielisairaala]], [[Sipoo]]) oli tunnetuimpia vanhaa [[Helsinki]]ä ikuistaneita valokuvaajia. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti [[Kokkola]]ssa. Tullivirkailijaisän kuoltua [[1891]] perhe muutti Helsinkiin. Siellä Signe suoritti piirustuksenopettajan kurssin [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisessa korkeakoulussa]]. Opettajaa hänestä ei kuitenkaan tullut, kun
Vuonna [[1906]] nimitettiin Helsinkiin Muinaismuistolautakunta. Sen yksi tehtävä oli kiireellisesti muuttuvan kaupungin kuvauttaminen. Pääkaupungissa vuosisadan vaihteen tienoo oli kiihkeän muutoksen, rakentamisen ja purkamisen aikaa. Lautakunta teki rohkean päätöksen naisen, Signe Branderin, palkkaamisesta. Vaikka nainen valokuvaajana ei [[1900-luku|1900-luvun]] alussa ollutkaan harvinaisuus, ei heitä liiemmin toiminut kaupunkikuvaajina. Kuvallinen dokumentointityö alkoi [[1907]] ja päättyi [[1913]]. Tuloksen oli 907 kuvallista todistetta muuttuvasta kaupunkinäkymästä.
Kuvaushanke suunniteltiin huolellisesti ja kaavoitus- ja rakennusviranomaiset antoivat tietoja Muinaismuistolautakuntalle ja Branderille. Tällä oli viime kädessä laajat mahdollisuudet toteuttaa itsenäisesti
Hankalissa ja ahtaissa urbaaneissa oloissa kuvaajalla piti olla teknistä osaamista, sommittelutaitoa ja kykyä luovaan ongelmaratkaisuun. Kuvauskaluston paino teki puuhasta fyysisestikin vaativaa. Usein Signe Brander kuljetti tarvikkeitaan vossikkakyydillä. Hankalimmilla kuvausretkillä mukana oli lisäksi apulainen.
Piirustusopintojen ansiosta Branderin kuvat lähestyivät parhaimmillaan kuvataidetta ilmaisultaan, sommittelultaan ja valonkäytöltään. Tuon ajan keskeinen esteettinen ihanne oli kuitenkin valokuvien tarkkuus ja yksityiskohtaisuus, mikä mahdollistaa niiden tarkan jäljennettävyyden. Keskeisessä roolissa ovat ihmiset, tavalliset helsinkiläiset. Otokset ovatkin jatkuvasti [[Helsingin kaupunginmuseo]]n asiakastilausten suosikkilistoilla. [[Suomalainen valokuva|Suomalaisen valokuvauksen]] historiaa tai Helsingin 1900-luvun alkupuolen elämää esitteleviä
Signe Branderilla oli myös muita kuvaushankkeita. Vuonna [[1907]] hän kiersi ympäri Suomea kuvaamassa vanhoja taistelupaikkoja [[Suomen sota|Suomen sodan]] satavuotismuistokirjaa varten. [[1910]] Brander aloitti 20 vuotta kestäneen hankkeen jossa hän kuvasi Suomen kartanoita; kuvia kertyi yli 2000. Osa näistä kuvista julkaistiin teoksessa ''Herrgårdar i Finland'' ([[1928]]-[[1929]]). Brander kuvasi myös vanhoja [[Vihti|vihtiläisiä]] rakennuksia Kaarlo Soikkelin vuonna [[1932]] ilmestynyttä ''Vihdin historia''-teosta varten.
Rivi 23:
== Kirjallisuus ==
*Alanco, Jan-Pakarinen, Riitta: Signe Brander - 1869-1942 Helsingin valokuvaaja - Helsingfors fotograf 176 siv. 2005 ISBN 9524733358
*Ville Lukkarinen Signe Brander myöhästyneenä sotareportterina. Teoksessa Jukka Kukkonen ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa (toim.) Varjosta, Tutkielmia suomalaisen valokuvan historiasta. Helsinki: Suomen valokuvataiteen museo 1999 ISBN 951-9086-56-0
== Asiasta muualla ==
Rivi 31 ⟶ 32:
[[Luokka:Suomalaiset valokuvaajat|Brander, Signe]]
[[Luokka:Valokuvauksen historia]]
| |||