Ero sivun ”Reykjavík” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p takavokaalinen taivutus
p typo
Rivi 65:
Reykjavíkia ei ole mainittu keskiaikaisissa lähteissä muuna kuin säännöllisenä viljelyalueena. Alueen kaupungistuminen alkoi 1700-luvulla. Tanskan kruunu myönsi 1786 Reykjavíkille viiden muun Islannin yhteisön ohella erityiset kauppaoikeudet, jota vuotta on pidetty Reykjavíkin perustamisvuotena. 1800-luvulla Reykjavík oli Islannin ainoana kaupunkina Islannin itsenäistymisaatteen keskus.
 
10. toukokuuta 1940 Reykjavíkin satamaan rantautui neljä sotalaivaa, ja muutaman tunnin päästä liittoutuneet olivat miehittäneet kaupungin. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] loppuvuosina britit ja myöhemmin amerikkalaiset rakensivat tukikohtia kaupunkiin ja siellä olleiden ulkomaalaisten joukkojen määrä kasvoi suunnilleen kaupungin asukasluvun tasolle. Sodan aikana britit rakensivat lähinnä kotimaan lentojen käytössä yhä olevan Reykjavíkin lentokentän ja amerikkalaiset Keflavíkin lentokentän 50 kilometrinnkilometrin päähän Reykjavíkista, josta on myöhemmin tullut Islannin kansainvälinen lentokenttä. Reykjavík kasvoi sodan jälkeen voimakkaasti maan elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaseudun asukkaiden muuttaessa kaupunkiin. Reykjavíkissa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä kokouksia, esimerkiksi vuoden 1986 [[Reykjavíkin kokous]] [[Ronald Reagan]]in ja [[Mihail Gorbatšov]]in kesken.
 
== Väestö ==