Ero sivun ”Mortification” versioiden välillä

|vuodet = [[1990]]–

|kotimaa = Moorabbin, [[Victoria (Australia)|Victoria]], Moorabbin, Victoria[[Australia]]

'''Mortification''' on sekä menestynein [[australia]]lainen [[extreme metal]] -[[yhtye]], että maailman menestynein [[kristillinen metalli|kristillinen]] [[äärimetalli]]ryhmä. Yhtye on julkaissut vuosien varrella lähes parikymmentä [[albumi]]alevyä, joista tunnetuin on vuoden [[1992]] kaoottinen ja brutaali [[death metal|death]]/[[grindcore|grind]]levy-albumi ''[[Scrolls of the Megilloth]]''. Ajanjaksolle mahtuu myös yhtyeen ainoan alkuperäisjäsenen ja johtohahmon [[Steve Rowe]]n [[leukemia]]an sairastuminen ja siitä pari vuotta vienyt täysi toipuminen. Yhtye julkaisee tuotoksiaan markkinoille tasaiseen tahtiin, vaikka ainakaan kriitikkoja eivät ole enää innostaneet [[groove metal|groove]]- ja [[thrash metal]]ia yhdistelleet julkaisut vuoden [[1996]] ''[[EnVision EvAngelene]]n'' jälkeen. Yhtye palasi vanhaan [[death metal|death]]/[[thrash metal]] -tyyliinsä albumillaan ''[[Erasing the Goblin]]'' ([[2006]]).<ref> [http://imperiumi.net/int_2.php?id=273 Haastattelut: Gary Carson ja Peter Schulz. Suomennos: J.Grym. Lisäykset: Mape Ollila., Maailman metalli: Australia, Imperiumi.Net]. Luettu 18. huhtikuuta 2007.</ref>

Vuonna [[1991]] Michael Carlisle paikkasi Cameron Hallin kitaristina. Mortification sai levytyssopimuksen yhdysvaltalaisen ''Intense Records'' -levy-yhtiön kanssa ja he äänittivät debyyttialbuminsa ''[[Mortification (albumi)|Mortification]]'' tuottajanaan [[Vengeance Rising]]in Roger Martinez. Musiikkityyli otti taas askeleen raskaampaan suuntaan kohti brutaalia [[death metal|death]]/[[thrash metal]]ia. Vaikka yhtyeen visio oli yhdistää [[death metal|death]]- ja [[power metal]], ajautui Mortification [[1990]]-luvun alun [[death metal|death]]/[[grindcore|grind]]villityksen mukana soittamaan pian [[death metal]]ia ja [[grindcore]]a. Monet albumin kappaleista olivat uudelleenkirjoitettuja versioita ''[[Break the Curse]]'' [[demo (musiikki)|demo]]lta, mutta kitarat viritettiin mataliksi ja [[tempo]]a nopeutettiin. Myös vokalisointi vaihtui matalaksi murinaksi. Yhtye herätti paljon huomiota albumillaan. Albumin hurja kansikuva, jossa on kuvattu [[helvetti|kadotuksen]] tulinen järvi, herätti närkästystä joissain kristillisissä piireissä ja siitä on olemassa maltillisempi versio, jota levitettiin erityisesti kristillisiin kirjakauppoihin. Mortification tuotti runsaasti oheistuotteita: yhtye painatti omatoimisesti nimikkoalbumin jokaisen kappaleen teemaan liittyviä t-paitoja, joiden rankka, [[underground]]henkinen kuvitus oli pääasiassa [[Jayson Sherlock]]en käsialaa. Nimikkoalbumiin, kuten myös muihin yhtyeen albumeihin liittyvät t-paidat myyvät nykyisin kohtalaisen korkeilla hinnoilla [[eBay]]n kaltaisissa huutokaupoissa.

Mortificationin musiikkityylin vaihtaminen [[death metal]]in ja [[grindcore]]n suosion huippukaudella, jolloin yhtyeet kuten [[Carcass]], [[Morbid Angel]], [[Napalm Death]] ja [[Bolt Thrower]] olivat kovassa nousussa, oli niin sanotusti osunut kultasuoneen: debyyttialbumi myi hyvin ja he niittivät mainetta ahkeralla keikkailulla. Vuonna [[1992]] yhtye kiinnitti jopa [[saksa]]laisen ''[[Nuclear Blast Records]]'' -[[levy-yhtiö]]n, jonka tallissa oli joitain aikansa nimekkäimpiä ja menestyneimpiä [[death metal]] -yhtyeitä, huomion ja Mortificationille kirjoitettiin levytyssopimus. Hiottuaan uuttaauutta raskaampaa kappalemateriaaliaan Mortification meni studioon äänittämään uransa äärimmäisimmän albuminsa, ''[[Scrolls of the Megilloth]]in'' ([[1992]]). Sen äänimaailma on [[dropped D]] -vireisen raskas, brutaali ja nopea mutta sisältää myös pari [[doom metal]] -vivahteista kappaletta. [[Steve Rowe]]n hyvin matalia, niin kutsuttuja. "[[grindcore|grind]] [[baritoni]]" -vokaaleja albumilla pitävät monet vaikuttavina. Albumi oli menestys ja monet pitävät sitä [[death metal]]in klassikkona sekä australialaisen metallimusiikin merkkiteoksena. <ref>[http://www.metal-observer.com/articles.php?lid=1&sid=1&id=9870 ''Chris Kraemer, Mortification: Scrolls of the Megillothin'' arvioMegilloth, The Metal Observer -sivulla] {{en}}. Luettu 19. huhtikuuta 2007.</ref> ''[[Scrolls of the Megilloth]]ista'' kehkeytyi niin arvostettu ja jopa "mestariteoksena" pidetty albumi, että yhtye ei koskaan päässyt siitä taakasta kuinka heidän myöhempiä julkaisujaan verrattaisiin aina tuohon albumiin.<ref>[http://nolifetilmetal.com/morthist.html Scott Waters, Mortification History, No life 'til Metal] {{en}}. Luettu 18. huhtikuuta 2007.</ref>

Jo nimenäkin "Grind Planets" toimii esimerkkinä yhtyeen omintakeisesta, periaustralialaisesta huumorista, joka erotti heidät muista kollegoistaan. "Grind Planets" on parodia "Rock Stars" -termistä ja videon välipätkillä he pilkkaavat rocktähteyttä ja siihen usein liitettyjä asioita kieli poskessa. Äänittäessään kolmatta albumiaan yhtye siirtyi lähemmäs alkuperäistä visiotaan yhdistää [[death metal|death]]- ja [[power metal]]. ''[[Post Momentary Affliction]]'' (1993) on kokeellisempi ja teknisempi kuin edeltäjänsä. Vokalisointityyliin lisättiin äänialaltaan korkeita [[thrash metal]] -huutoja [[death metal]] murinan lisukkeeksi. Muutamalla kappaleella yhtye kokeili myös [[industrial]]tyyliä. Pian albumin julkaisun jälkeen rumpali [[Jayson Sherlock]], jolla oli ollut merkittävä rooli musiikin äärimmäisyyden suhteen ja oli kirjoittanut joitain yhtyeen raskaimmista kappaleista sekä synkeimmistä sanoituksista, ilmoitti lähtevänsä yhtyeestä. Hän soitti viimeisen konserttinsa Mortificationin riveissä Blackstump Festival -tapahtumassa vuonna [[1993]]. EsityksesäEsityksestä julkaistiin livealbumi ja -VHS-video ''Live Planetarium''. Eräs laajalevikkinen yhdysvaltalainen musiikkilehti nimitti livealbumia ja -videota parhaimmiksi näkemikseen ja kuulemikseen livetallenteiksi.<ref name="AMO"> [http://www.amo.org.au/artist.asp?id=332 AustralaianMortification Biography, Australian Music Online] {{en}}. Luettu 18. huhtikuuta 2007 </ref> Jayson liittyi [[death metal|death]]/[[doom metal]] -yhtye [[Paramaecium]]iin ja Phil Gibson liittyi Mortification uudeksi rumpaliksi.

Mortification äärimetallityylien ehdottoman erikoinen sekoitus alkoi erottaa heidät muista, keskenään samanlaisilta kuulostavista yhtyeistä ja laajensivat sen ansiosta yleisöään, sillä pian Mortificationia alettiin pitää innovatiivisina uudistajina eikä jäljittelijöinä. <ref>[http://www.amo.org.au/artist.asp?id name=332 Australian Music Online] <"AMO"/ref> Vuonna [[1994]] Mortification julkaisi seuraavan albuminsa nimeltä ''[[Bloodworld]]'', joka osoittautui yhtyeen kaupallisesti menestyneimmäksi julkaisuksi. Kokoonpanomuutos johti tyylin vaihtumiseen moderniin [[groove metal|groove]]/[[thrash metal]]iin, jossa oli vaikutteita [[hardcore punk]]ista, pitäen kuitenkin kiinni [[death metal]] -juuristaan. Rowen vokalisointi albumilla ei juuri ollut enää [[death metal]] -murinaa vaan jonkinlaista [[thrash metal]] -huutoa, mikä ei miellyttänyt kaikkia yhtyeen vanhoja faneja mutta sitäkin useampia uusia ihailijoita: ''[[Bloodworld]]'' sai ylistäviä arvioita Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Horror Infernal Magazine antoi albumille jopa täydet 13 pistettä 13:sta. <ref>[http://www.amo.org.au/artist.asp?id name=332 Australian Music Online] <"AMO"/ref> Yhtye teki menestyksekkäitä kiertueita Australian ulkopuolella yhtyeiden, kuten [[Napalm Death]], [[Entombed]] ja [[Sick of It All]] kanssa sekä myi näitä yhtyeitä enemmän oheistuotteita.<ref name="AMO"/> Joulukuussa [[1994]] sekä rumpali että kitaristi jättivät Mortificationin henkilökohtaisista syistä. [[Steve Rowe]] kuitenkin vei Yhdysvaltojen kiertueen loppuun kahden [[kanada]]laisen sessiomuusikon avustuksella. Samoihin aikoihin [[Nuclear Blast]] julkaisi uudelleen demon ''[[Break the Curse]]'' uudelleenmiksattuna ja ''Butchered Mutilation'' -bonusraidan kera.

Vailla kiinteää kokoonpanoa vuonna [[1995]] Steve Rowe haki uutta rumpalia ja kitaristia yhtyeeseen. Rumpaliksi liittyi pitkäaikainen roudari Keith Bannister, joka oli kääntynyt kristinuskoon ensimmäisen Mortificationin kiertueen aikana vuonna [[1990]]. Bannister oli oppinut soittamaan Mortificationin ollessa kiertueella ja Steve Rowen huomatessa hänen kehityksen, valitsi hänet pian rumpaliksi. Kitaristin paikan täytti Lincoln Bowen. Syyskuussa [[1995]] yhtye aloitti viisiviikkoisen Euroopan kiertueen ja kokoonpano osoittautui yhdeksi yhtyeen vahvimmista. Palattuaan Australiaan marraskuussa [[1995]] yhtye alkoi työstää materiaalia seuraavalle albumille. Kokoonpano äänitti marraskuun [[1995]] lopulla uransa kunnianhimoisimman albumin, ''[[EnVision EvAngelene]]n'', joka julkaistiin heinäkuussa [[1996]]. Albumilla sekoittuu elementtejä klassisesta metallista, [[power metal]]ista, [[thrash metal]]ista ja jotkut kappaleista ovat jopa [[punk rock|punk]]henkisiä. Ensimmäinen kappale on yli kahdeksantoistaminuuttinen eeppinen kokonaisuus, joka kertoo [[Jeesus|Kristuksen]] [[Ristiinnaulitseminen|ristiinnaulitsemisesta]] [[enkeli]]n näkökulmasta. ''[[EnVision EvAngelene]]'' nauttii kriitikoiden joukossa musiikillista arvostusta. <ref>[http://imperiumi.net/alb_2.php?id=2479 Pekka Ryhänen, Mortification: Brain Cleaner -arvostelu, Imperiumi.NetissäNet] {{en}}. Luettu 18. huhtikuuta 2007. </ref> Albumin kappaleista julkaistiin myös VHS musiikkivideokokoelma nimeltä ''EnVidion'' ([[1996]]). Samana vuonna Steve Rowe julkaisi kirjoittamansa romaanin "Minstrel".

Tässä vaiheessa julkaistiin myös kokoelma-albumi Mortificationin vanhemmasta tuotannosta, ''[[The Best of Five Years]]'' ([[1996]]). Se sisältää kaksi kappaletta yhtyeen jokaiselta albumilta ja esitteli Mortificationin innovatiivista uraa sekä vanhoille, että uusille faneille. Kokoelma oli viimeinen albumi, jota julkaistiin myös ''Intense Recordsin'' kautta.

Joulukuun [[2005]] ja tammikuun 2006 välisenä aikana yhtye äänitti viimeisintä albumiaan alustavalla nimellä ''Impaling the Goblin'', ilmoittaen lehdistötiedotteissa palaavansa debyyttialbuminsa tyyliseen [[death metal|death]]/[[thrash metal]]iin. Michael Forsberg lähti yhtyeestä kesken äänitysten ja hänet paikkasi Damien Percy. Levytyssessioiden jälkeen albumi miksattiin ja [[äänen masterointi|masteroitiin]] 454 Studiossa helmikuussa [[2006]]. Yhtye teki sopimuksen saksalaisen MCM Musicin kanssa, joka julkaisisi albumin laajemmille markkinoille. Erinäisten sekaannusten vuoksi albumin nimi vaihdettiin kuitenkin ''[[Erasing the Goblin]]iksi'' ennen julkaisua. Ennen laajempaa julkaisua Rowe Productions painatti albumia rajoitetun 1000 kappaleen erän maaliskuussa [[2006]] eri kansitaiteella kuin MCM Musicin versiossa. Albumi sai myönteisen vastaanoton ja monet pitävät sitä yhtyeen raskaimpana levytyksenä vuosiin. Jotkut ovat verranneet kappaleita kuten ''Way Truth Life'' pidennetyiksi versioiksi debyyttialbumin lyhyistä [[grindcore]]-raidoista kuten ''Turn''. <ref> [http://www.metal-observer.com/articles.php?lid=1&sid=4&id=11807 HaastatteluChris Kraemer, Mortification Interview, The Metal Observer, -sivulla tammikuultaJanuary 2007] {{en}}. Luettu 18. huhtikuuta 2007. </ref>