Ero sivun ”Valladolidin polemikea” versioiden välillä

’’’Valladolidin’’’[[Valladolid]]in polemikeana’’’ tunnetussa, vuosina 1550 ja 1551 järjestetyssä väittelytilaisuudessa olivat osapuolina Chiapasin[[Chiapas]]in piispa [[Bartolomé de las Casas]] ja Espanjan johtava humanisti, kuninkaan virallinen historioitsija, tohtori [[Juan Ginés de Sepúlveda]], jonka mukaan käännytystyö sujuisi helpommin sotaa ja pakkoa käyttäen. Chiapasin piispa Bartolomé de las Casas vastusti Sepúlvedan näkemystä, vaikka hyväksyikin [[Francisco de Vitoria]]n tavoin sodan joissakin tilanteissa oikeutetuksi. Käännytystyön tuli kuitenkin tapahtua rauhanomaisesti.

Tuossa [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]]:n toimeksiannosta järjestetyssä väittelytilaisuudessa kiisteltiin valloitussodan oikeutuksesta, intiaanien kristinuskoon käännyttämisen menettelytavoista ja encomenderojen oikeuksien ikuistamisesta. Käydyssä mittelössä Las Casas ja dominikaanit vastustivat kiivaasti Sepúlvedan näkemystä intiaanien alistamisesta voimatoimin, eli ns. oikeutetulla sodalla. Kokouksen tulokset jäivät heikoiksi.

Salamancan yliopiston professori, ”Espanjan Sokrates”[[Sokrates]]”, [[Francisco de Vitoria]], joka oppituolistaan käsin oli vastustanut espanjalaisten väkivaltaisia käännytystoimia Uudessa Maailmassa, vaikka hyväksyikin pakon joissakin tilanteissa, oli kuollut muutamia vuosia ennen Valladolidin väittelyä, eikä enää ollut Las Casasin tukena. Mutta Las Casasilla ja dominikaaneilla oli tukenaan Meksikon saarnaajien veljeskunnan provinsiaalin, dominikaani Domingo de Betanzosin espanjalaisessa luostarissa vuonna 1549 allekirjoittama testamentti, jossa hän peruu kaikki pahansuopaiset, intiaanien kykyjä halventavat aikaisemmat lausuntonsa, Intioiden Neuvoston ja koko maailman edessä