Ero sivun ”Kelloseppävertaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: pt:Analogia do relojoeiro, sv:Urmakaranalogin |
p kh |
||
Rivi 2:
'''Kelloseppävertaus''' tai '''analogia kellontekijästä''' tai '''vertaus kellontekijästä''' (engl. ''watchmaker analogy'') on [[teleologia|teleologinen]] argumentti, jolla pyritään todistamaan [[jumalan olemassaolo]]a. Argumentissa päätellään [[analogia]]n kautta, että kun kello vaikuttaa suunnitellulta, sen takana on suunnittelija ja sama koskee kaikkia muitakin kelloa muistuttavia asioita.
Varhaisin tunnettu [[kello]]seppävertaus on [[Cicero]]n vertaus siitä, että koska [[vesikello]] ei ole voinut itsestään rakentua, on sen takana tekijä, ja koska maailma ja ihmiset eivät voi itsestään rakentua, on niidenkin takana tekijä.
Argumenttia mekaanisempiin kelloihin ovat käyttäneet muun muassa [[Descartes]] ja [[Robert Boyle|Boyle]] apuvälineenään kaikkeuden rakenteen selittämistä ja jumalan suhdetta siihen. Myöhemmin analogia näytteli suurta roolia [[luonnollinen teologia|luonnollisessa teologiassa]]. Nykypäivänä sen johdannaisia käytetään [[älykäs suunnitelma|"älykkään suunnittelun"]] piirissä todisteena siitä, että kaikkeus tai eliöt tai jokin osa siitä on vaatii älykkään tahon ohjelmointia tai suoraa vaikutusta tai epäsuoraa ohjaamista.
Kuuluisimman kellontekijävertauksen teki teologi [[William Paley]] vuonna [[1802]]. Paleyn argumentti joutui haastetuksi, kun [[Charles Darwin]] keksi, että on mahdollisesti olemassa [[luonnonvalinta|luonnonvalinta]], joka kykenee aikaansaamaan suunnitelluilta vaikuttavia kokonaisuuksia luonnonlakeja käyttäen.
Kelloseppävertaus koki paluun, kun 1980-luvulla [[kreationismi|kreationistit]] keksivät käyttää sitä todisteluna sen puolesta, että evoluutio ei ole tiedettä. 1990-luvulla "älykäs suunnittelu" jatkoi kreationismin aloittamalla tiellä; He ovat omassa tiedestandardissaan esittäneet, että se suunnitelmallisuus, jota evoluutikot väittävät näennäiseksi on aitoa suunnitelmallisuutta.[http://www3.ksde.org/outcomes/scstdworkingdoc892005.pdf (s.ii)]
==Kelloseppävertauksen loogiset muodot==
Rivi 15:
# Vastaavasti jos katsotaan jotain luonnollista ilmiötä X (eliö, [[aurinkokunta]], kaikkeus) voidaan nähdä, että sen takana täytyy olla suunnittelua ja joku älykäs taho on suunnitellut ja rakentanut sen. Tämä kaikki kertoo, että takana olevan voiman täytyy olla mahtava luoja.
Tässä muodossa esitettynä kelloon vertaaminen ei toimi alkuehtona argumentille, se toimii pikemminkin retorisena keinona. Argumentti sanoo yksinkertaisesti, että jos sinusta tuntuu, että asia on jotenkin, on se juuri niin. Argumentit, jotka liittyvät voimakkaasti "tarkoituksenmukaisuuteen" ovat yleisiä biologisissa ilmiöissä. Tuntuu edelleen sopivalta sanoa, että "silmän tarkoitus" on aikaansaada näkökyky. Kelloseppäargumentti on kuitenkin pätevä ainoastaan, jos ihmisen [[intuitio]] on erehtymätön. Tukena intuition erehtymättömyydelle on tarjottu muun muassa Descartesin ''veracitas dei'' -periaatetta siitä, että intuitiomme ei petä, koska Jumala on totuudellinen ja tiedon lähde, joka ei halua valehdella meille ja joka kertoo totuuden henkisessä yhteydessä intuitiomme kautta.
Myös muun muassa [[Alan Turing]]in kehittämä [[Turingin testi]] nojaa ajatukseen siitä, että jos ihminen ei erota kohdetta älykkäästä, on se älykäs. Tässä suhteissa muun muassa evoluutioalgoritmit, jotka tuottavat "tarkoituksenmukaisia ja toimivia ratkaisuja" ovat älykkäitä. "Suunnittelun" takana on siis äly, jonka määritelmä on hieman eroava siitä miten se arkielämässä koetaan. Tämä näkemys ei tämän poikkeavan määrittelynsä vuoksi ole ristiriidassa edes [[David Hume]]n näkemyksen kanssa, koska Hume esitti, että "suunnitellunkaltaisuus" on vain harha, mielen oikku, määrittelemällä "suunnitellun" ja "älyn" eri tavalla.
Suurimmassa osassa kelloseppäargumenteissa tekijä joka merkitsee "suunnittelijaa" on jätetty nimeämättömäksi. Jossain määritelmissä se on "järjestys" tai jotkin sen synonyymit, kuten "toimiva kompleksisuus" tai "informaatio". Muissa tapauksissa "se vain on selvästi älykkään luojan aikaansaannos".
| |||