Ero sivun ”Isolaattikieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: tr:İzole dil |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p taulukot wikimuotoon |
||
Rivi 3:
Alla on joitakin isolaattikieliä tai sellaisiksi epäiltyjä:
{| class="wikitable"
! style="text-align:left" | Kieli
|-
| [[ainun kieli|Ainu]]
| [[Japani]]n pohjoisosissa ja aiemmin myös [[Sahalin]]issa [[ainut|ainujen]] käyttämä uhanalainen keli. Kaksi murretta, jotka voidaan laskea myös eri kieliksi.
|-
| [[baskin kieli|Baski]]
| [[Espanja]]ssa ja [[Ranska]]ssa. Ei tunnettuja sukulaisia.
|-
| [[burušaskin kieli|Burušaski]]
| Pohjois-[[Pakistan]]issa.
|-
| [[etruskin kieli|Etruski]]
| [[Italia]]n niemimaalla, lähinnä [[Toscana]]ssa muinoin käytetty kieli. Kirjoitusta ei ole kyetty tulkitsemaan. Saattaa olla sukua [[Sveitsi]]n ja Italian rajalla samoihin aikoihin käytetyn [[reetin kieli|reetin kielen]] kanssa. Samoihin aikoihin Italian niemimaalla on ollut myös kolmas mahdollinen isolaattikieli, [[pohjoispikeeni]].
|-
| [[giljakin kieli|Giljakki]]
| Kieli, jota puhutaan Amur-joen suistossa ja Sahalinissa.
|-
| [[hatin kieli|Hatti]]
| [[Heettiläiset|Heetti]]en valtakunnassa ennen indoeurooppalaista heettiä käytetty kieli.
|-
| [[huaoranin kieli|Huaorani]]
| Kieli, jota puhutaan Amazonin jokialueella [[Napojoki|Napo]]- ja [[Curarayjoki|Curarayjoen]] välisellä alueella.
|-
| [[ibeerin kieli|Ibeeri]]
| Antiikin aikainen kieli Espanjassa. Kielessä on leksikaalisia yhteensattumia [[baskin kieli|baskin kieleen]], mutta on vaikea sanoa ovatko ne muuta kuin tulosta läheisyydestä.
|-
| [[korean kieli|Korea]]
| Maailman suurin isolaattikieli ellei japania lasketa. Sukulaisuutta [[Japanin kieli|japanin kieleen]] ja [[altailaiset kielet|altailaisiin kieliin]] on tutkittu, mutta nykykäsityksen mukaan sukulaisuutta ei ole.
|-
| [[sandawen kieli|Sandawe]]
| [[Tansania]]ssa käytetty pieni kieli. Saattaa olla sukua Etelä-Afrikan [[khoisankielet|khoisankielten]] kanssa mutta todennäköisemmin isolaatti.
|-
| [[sumerin kieli|Sumeri]]
| Noin 3000 eaa. – 1000 eaa. [[Mesopotamia]]ssa käytetty kieli.
|}
Näiden isolaattikielten lisäksi [[Uusi-Guinea|Uuden-Guinean]] tuhannen kielen joukossa on toistakymmentä isolaatiksi laskettua kieltä, mm. amberbaken, busa, dem, juri, molof, mor, morwap, mugil, nagatman, oksapmin, pauwi, porome, taurap, tofamna, usku, urim ja warenbori. Lisäksi jotkut [[Australia]]n alkuasukkaiden kielet ja [[Amerikka|Amerikan]] intiaanikielet ovat isolaatteja.
Seuraavat kielet lasketaan usein isolaateiksi, mutta ne muodostavat kielikunnan yhdessä toisen läheisen kielen kanssa, joka joskus lasketaan [[murre|murteeksi]].
{| class="wikitable"
! style="text-align:left" | Kieli
! style="text-align:left" | Kommentit
|-
| [[Japanin kieli|Japani]]
| Japanilaiset itse laskevat [[okinawan kieli|okinawan kielen]] japanin kielen murteeksi, mutta nykykäsityksen mukaan se, samoin kuin eräät muut Riukiusaarten japaninsukuiset kielimuodot, on oma kielensä. Tämän vuoksi ne muodostavat yhdessä kielikunnan.<br />Sukulaisuutta [[Korean kieli|korean]] ja [[altailaiset kielet|altailaisten kielten]] kanssa on tutkittu, mutta nykykäsityksen mukaan yhteyttä ei ole.
|-
| [[Jukagiiriset kielet|Jukagiiri]]
| Koillis-[[Siperia]]ssa käytetty kieli. Kaksi eri murretta, jotka voidaan myös laskea omiksi kielikseen. Sukulaisuutta [[uralilaiset kielet|uralilaisten kielten]] kanssa tutkitaan, mutta nykykäsityksen mukaan sukulaisuutta ei ole.
|}
== Lähteet ==
* Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat, ISBN 951-662-734-X, 2. painos, 2002''
{{isolaattikielet}}
| |||