Ero sivun ”Se Wsi Testamenti” versioiden välillä

204 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
p
Viitteet
p
p (Viitteet)
'''Se Wsi Testamenti''' ("Se uusi testamentti") oli ensimmäinen [[suomen kieli|suomenkielinen]] käännös [[Raamattu|Raamatun]] [[Uusi testamentti|Uudesta testamentista]]. Käännöksen teki [[Mikael Agricola]] uskonpuhdistuksen aikoihin. Se painettiin vuonna [[1548]].
 
Agricola perusti käännöksensä [[Erasmus Rotterdamilainen|Erasmus Rotterdamilaisen]] toimittamiin [[muinaiskreikka|kreikankielisiin]] alkuteksteihin ([[1516]]), [[latina]]nkieliseen [[Vulgata]]an, [[Martin Luther|Lutherin]] saksankieliseen Raamattuun ([[1534]]; Uusi testamentti tosin ilmestyi saksaksi jo vuonna [[1522]]), sekä ruotsinkieliseen Uuteen testamenttiin ([[1526]]) ja [[Kustaa Vaasa]]n Raamattuun ([[1541]]). Agricola käytti alkutekstiä käännöksen pohjana, ja muille kielille tehtyjä käännöksiä lähinnä tekemänsä käännöksen vertailuun ja tarkistamiseen.<ref name="nuorteva">Nuorteva 1992.</ref>
 
Agricola aloitti käännöstyön jo [[1530-luku|1530-luvun]] alussa opiskellessaan [[Wittenberg]]in yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.<ref [1]name="lehikoinen">Lehikoinen & Kiuru 1989.</ref> Käännös oli valmiina jo vuonna [[1543]], mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna [[1547]]. Kirja painettiin [[Tukholma]]ssa Amund Laurentssonin kirjapainossa.<ref name="nuorteva"/>
 
Uudessa testamentissa oli 718 sivua ja runsaasti kuvia. Raamatun tekstin lisäksi siinä oli kaksi alkupuhetta, esipuheet kaikille kirjoille [[Ilmestyskirja]]a lukuun ottamatta, sekä selityksiä. Ensimmäinen alkupuhe oli teologinen, ja se oli käännetty lähinnä Lutherin ja Kustaa Vaasan Raamatuista. Toinen alkupuhe kertoi [[kristinusko]]n tulosta [[Suomi|Suomeen]], sekä Suomen maakunnista ja murteista. Se perusteli, miksi Uusi testamentti oli kirjoitettu pääasiassa Lounais-Suomen murteella.<ref name="nuorteva"/>
 
Esipuheet olivat käännöstä Vulgatasta ja Lutherin Raamatusta. Ilmestyskirjan esipuhe jätettiin pois siksi, että Lutherin näkemys siitä oli niin kriittinen. Selitykset perustuivat myös Lutherin Raamattuun, sekä ruotsinkieliseen Raamattuun.<ref name="nuorteva"/>
 
On mahdollista, että Agricola on saanut käännöstyöhönsä apua, sillä esimerkiksi [[Martti Teitti]] opiskeli hänen kanssaan samaan aikaan Wittenbergissä, mutta mitään varsinaisia tietoja käännösten mahdollisesta tarkistajasta tai toisesta kääntäjästä ei ole [1].<ref name="lehikoinen"/>
 
== LähteitäViitteet ==
 
<references/>
* [1] Lehikoinen, Laila - Kiuru, Silva: "Kirjasuomen kehitys", Hakapaino Oy, Helsinki, 1989. ISBN 951-45-5073-0.
 
* ''Biblia 350 v: suomalainen Raamattu ja Suomen kulttuuri''. Toim. J. Nuorteva. Helsinki: Suomalainen kirjallisuuden seura 1992
== Lähteet ==
 
* [1] Lehikoinen, Laila - Kiuru, Silva: "''Kirjasuomen kehitys"'', Hakapaino Oy, Helsinki, 1989. ISBN 951-45-5073-0.
* ''Biblia 350 v: suomalainen Raamattu ja Suomen kulttuuri''. Toim. J. Nuorteva. Helsinki: Suomalainen kirjallisuuden seura 1992.
 
== Aiheesta muualla ==
64 779

muokkausta