Ero sivun ”Se Wsi Testamenti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p Viitteet |
||
Rivi 5:
'''Se Wsi Testamenti''' ("Se uusi testamentti") oli ensimmäinen [[suomen kieli|suomenkielinen]] käännös [[Raamattu|Raamatun]] [[Uusi testamentti|Uudesta testamentista]]. Käännöksen teki [[Mikael Agricola]] uskonpuhdistuksen aikoihin. Se painettiin vuonna [[1548]].
Agricola perusti käännöksensä [[Erasmus Rotterdamilainen|Erasmus Rotterdamilaisen]] toimittamiin [[muinaiskreikka|kreikankielisiin]] alkuteksteihin ([[1516]]), [[latina]]nkieliseen [[Vulgata]]an, [[Martin Luther|Lutherin]] saksankieliseen Raamattuun ([[1534]]; Uusi testamentti tosin ilmestyi saksaksi jo vuonna [[1522]]), sekä ruotsinkieliseen Uuteen testamenttiin ([[1526]]) ja [[Kustaa Vaasa]]n Raamattuun ([[1541]]). Agricola käytti alkutekstiä käännöksen pohjana, ja muille kielille tehtyjä käännöksiä lähinnä tekemänsä käännöksen vertailuun ja tarkistamiseen.<ref name="nuorteva">Nuorteva 1992.</ref>
Agricola aloitti käännöstyön jo [[1530-luku|1530-luvun]] alussa opiskellessaan [[Wittenberg]]in yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.<ref
Uudessa testamentissa oli 718 sivua ja runsaasti kuvia. Raamatun tekstin lisäksi siinä oli kaksi alkupuhetta, esipuheet kaikille kirjoille [[Ilmestyskirja]]a lukuun ottamatta, sekä selityksiä. Ensimmäinen alkupuhe oli teologinen, ja se oli käännetty lähinnä Lutherin ja Kustaa Vaasan Raamatuista. Toinen alkupuhe kertoi [[kristinusko]]n tulosta [[Suomi|Suomeen]], sekä Suomen maakunnista ja murteista. Se perusteli, miksi Uusi testamentti oli kirjoitettu pääasiassa Lounais-Suomen murteella.<ref name="nuorteva"/>
Esipuheet olivat käännöstä Vulgatasta ja Lutherin Raamatusta. Ilmestyskirjan esipuhe jätettiin pois siksi, että Lutherin näkemys siitä oli niin kriittinen. Selitykset perustuivat myös Lutherin Raamattuun, sekä ruotsinkieliseen Raamattuun.<ref name="nuorteva"/>
On mahdollista, että Agricola on saanut käännöstyöhönsä apua, sillä esimerkiksi [[Martti Teitti]] opiskeli hänen kanssaan samaan aikaan Wittenbergissä, mutta mitään varsinaisia tietoja käännösten mahdollisesta tarkistajasta tai toisesta kääntäjästä ei ole
==
<references/>
* [1] Lehikoinen, Laila - Kiuru, Silva: "Kirjasuomen kehitys", Hakapaino Oy, Helsinki, 1989. ISBN 951-45-5073-0.▼
* ''Biblia 350 v: suomalainen Raamattu ja Suomen kulttuuri''. Toim. J. Nuorteva. Helsinki: Suomalainen kirjallisuuden seura 1992▼
== Lähteet ==
▲*
▲* ''Biblia 350 v: suomalainen Raamattu ja Suomen kulttuuri''. Toim. J. Nuorteva. Helsinki: Suomalainen kirjallisuuden seura 1992.
== Aiheesta muualla ==
|