Ero sivun ”Hallintolaki” versioiden välillä

18 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
 
==Yleisperiaatteet==
Hallintolaki on tarkoitettu kattamaan koko suomalainen hallinto, minkä vuoksi sen kieli on yleistä ja abstraktia. PerusosapuolinaPerus'''osapuolina''' hallintolaissa ovat '''viranomainen''' ja '''asianosainen'''. Viranomaisella tarkoitetaan sitä virastoa tai yksittäistä virkamiestä, joka ratkaisee käsillä olevaa asiaa. Viranomaisia ovat myös muut hallinnon elimet, jotka osallistuvat asiaan. Kaikki yksityishenkilöt ja yksityiset yhteisöt ovat puolestaan asianosaisia. Koska laki antaa asianomaiselle paljon oikeuksia, kuka tahansa ei voi ilmoittautua asianosaiseksi. Asianosaiseksi luetaan hallintoasiassa ne, joiden oikeutta, velvollisuutta tai etua asia koskee. Käsiteltävän edun, oikeuden tai velvollisuuden tulee olla konkreettinen: pelkkä ratkaisusta aiheutuva mielipaha ei luo asianosaisuutta. Viranomaisella on kuitenkin oikeus monissa tapauksissa kuulla myös muita, joiden elämään ratkaisu voi vaikuttaa.
 
Hallintolaki toteuttaa käytännössä perustuslaissa säädettyjä kansalaisen oikeuksia. Viranomaisen on kohdeltava yksityistä tasapuolisesti. Asiat on ratkaistava ilman aiheetonta viivettä. Erityisen tärkeä on säännös, jonka mukaan harkinta- ja toimivaltaa saa käyttää vain säädettyyn tarkoitukseen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että viranomainen ei saa painostaa yksilöä suostumaan johonkin asiaan uhkaamalla tehdä yksilölle haitallisen päätöksen toisessa asiassa, vaikka viranomaisen olisikin mahdollista tehdä tällainen päätös laillisesti.
1 230

muokkausta