Ero sivun ”Obligaatio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
Emhoo (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Tämän ensimmäisen obligaation jälkeen astui valtio liikkeellelaskijan roolin ja emittoi (laski liikkeelle) ensimmäisen varsinaisen valtion obligaation. Tämän lainan valuuttana oli rupla, korko 4% ja juoksuaika 15 vuotta. Lainalla kerätyillä pääomilla rahoitettiin [[Saimaan kanava]]n rakentamista. Koska obligaatioilla ei vielä tuolloin ollut toimivia jälkimarkkinoita, [[pörssi]]ä tai pankkien noteerauksia, hyväksyi valtio, että obligaation haltijat saattoivat käyttää niitä laillisina maksuvälineinä setelien sijaan ja rinnalla. Kansan suussa obligaatiot saivat nopeasti lempinimen "Saima sedlar".
 
Vasta 1860-luvulla valtion rinnalle alkoi ilmaantua muitakin obligaatioiden liikkeelelaskijoita, lähinä [[Hypoteekkiyhdistys]] sekä maamme vanhin likepankkiliikepankki [[Suomen Yhdyspankki]]. Samalla maahamme alkoi varovasti kehittyä erilaisten pörssi- ja järjestettyjen arvopaperihuutokaupojenarvopaperihuutokauppojen myötä jälkimarkkinat sekä osakkeille että obligaatioille.
 
Vuosien ja vuosikymmenten saatossa vanhoista Saima sedlareista ja welkaseteleistä kehkeytyi se tuttu ja turvallinen valtonvaltion obligaatio, mistä yllä on kuvaus. Vuosikymmenten kuluessa obligaatio on kuitenkin hakenut kullekin ajalle sopivimman ulkoasun ja rakenteen.
 
Alussa korko oli kiinteä ja pääomat lyhennettiin arpomalla joka vuosi osa yksittäisistä obligaatioista kokonaan lunastetavaksi. Näin meneteltiin pääsääntöisesti 1940-luvulle asti. Vuosina 1940-80 oli vallalla tasalyhenteisten obligaatioiden kausi. Lainan pääomaa lyhennettiin jokaisen obligaation osalta vuosittain sovitun verran kunnes koko lainapääoma tuli maksetuksi. Nykyään obligaatiot ovat lähes poikkeuksetta bullet-lainoja, eli päomapääoma maksetaan kerralla takaisin juoksuajan päätyttyä.
 
Korot on obligaatioille yleensä maksettu vuosittain. Poikkeuksen tekee 1920-1945 välinen aika, jolloin laskettiin liikkeelle paljon palkinto-obligaatioita. Näissä pääoman sai takaisin yleensä kokonaan juoksuajan jälkeen. Korko puolestaan pantiin yhteiseen pottiin, josta arvottiin muutamalle obligaation haltijalle kunnon potti. Tämä arpaobligaatio muistutti hieman tavallista kalliimpaa raha-arpaa, jonka pääoman sai takaisin muutaman vuoden päästä jos vaikka arpaonni ei olisi korkoarpajaisissa suosinut.