Ero sivun ”Eliezer Ben-Jehuda” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Bert (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Bert (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Eliezer Jitzhak Perelman syntyi nykyisen [[Valko-Venäjä]]n alueella, [[Venäjän keisarikunta|keisarillisella Venäjällä]]. Hänen vanhempansa toivoivat hänestä [[rabbi]]a ja hänen opintonsa perehdyttivät hänet syvästi hepreankieleen. Ben-Jehuda kuitenkin siirtyi maalliseen oppiin ja ajautui aikakautensa poliittisiin pyörteisiin. Eurooppalaisten kansallisvaltioiden, kuten [[Bulgaria]] ja [[Kreikka]], synty herätti Ben-Jehudassa monen muun juutalaisen tavoin unelman juutalaisten omasta valtiosta. Ben-Jehudan näkemys hepreankielestä juutalaista kansaa yhdistävänä tekijänä sopi hyvin yhteen juutalaisyhteisössä kyteneen [[sionismi|sionistisen]] aatteen kanssa.
 
Juutalaiset tunsivat heprean pyhien kirjoitustensa kielenä, mutta sen saattaminen puhekäyttöön vaati mm. uutta sanastoa ja keskustelukäytäntöjen kehittämistä. Ben-Jehuda sai käytännön kokemusta "arkihepreasta" opettaessaan kieltä [[Pariisi]]ssa ja asuessaan [[Algeria]]n juutalaisten keskuudessa.
 
Ben-Jehuda muutti [[1881]] [[Palestiina]]an, missä hän ajoi modernia hepreaa maata asuttaneiden juutalaisten yhteiseksi kieleksi. HänHeikosta terveydestään huolimatta Ben-Jehuda toimi opettajana ja muun muassa julkaisi sionistista sanomalehteä. Kouluissa hän opettaisi kielen lapsille ja lehdet tekisivät sitä tunnetuksi aikuisten parissa. Maaperä hepreankielen uudelle synnylle oli otollinen Israelissa, missä kielien kirjo oli laaja. Yhteinen kieli nähtiin pian sionistisen aatteen ja syntyvän valtion edellytyksenä.
 
Ben-Jehudan poika, Ben-Zion ("[[Siion]]in poika", s. [[1882]]), oli ensimmäinen modernia hepreaa äidinkielenään puhunut ihminen. Nykyisin hepreaa puhuu ensimmäisenä tai toisena kielenään miljoonat ihmiset ympäri maailman ja se on virallinen kieli Israelissa.