Ero sivun ”Leksikologia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Motivaatio |
|||
Rivi 5:
Yleensä leksikologiassa tutkimuskohteena on yleis[[kieli]] tai jokin [[murre]], mutta kun kohteena jonkin ammattialan sanasto, kyseessä on oppisanasto ('''terminologia'''). Yleiskielen sanastotyössä työ lähtee sanasta (materiaalista), jonka sisältö pitää selittää. Ammattikielen sanastotyössä lähtökohtana on ''käsite'', jolle pitää löytää sopiva sana (termi) ja määritelmä. Termillä on aina tarkkarajainen merkitys päinvastoin kuin yleiskielen sanalla, jolla voi olla hyvinkin rönsyilevä merkitys. Terminologisessa sanastotyössä käsiteanalyysi on välttämätön työvaihe.
Esimerkiksi ''käsi''-sana on etymologisen tutkimuksen mukaan suomalais-ugrilainen sana, minkä takia sen alkuperäinen [[motivaatio]] on täysin hämärän peitossa. Ymmärtämistä tarkoittava sana ''käsittää'' on saanut merkityksensä konkreettisesta käsin kiinni ottamisesta: joskus varas on voitu käsittää. Onomasiologinen tutkimus tuo tietoon, että tämä konkreettinen tekeminen on muuttunut abstraktiseksi älyllä ja tietoisuudella kiinni ottamiseksi: nykyään käsitetään vitsi, tehtävä, tai ryhmä voi käsittää 10 ihmistä.
Leksikografiassa nämä tiedot esitetään jonkin periaatteen mukaisesti: etymologisessa sanastossa luvun hakusanana on ''käsi'', jonka alaluvussa esitetään johdokset (''käsittää, käsite, käsitys, kättely, kätevä'' jne.) Ns. tavallisessa sanastossa sekä ''käsi'' että ''käsittää'' ovat omina lukuinaan yleensä ilman mitään viittausta toisiinsa. Lisäksi periaatteena voi olla mm. mainita jokaisen sanan sanaluokka (substantiivi, adjektiivi, verbi jne.).
| |||