Ero sivun ”Jaakko Syrjä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Syrjän vanhemmat olivat maanviljelijä, karjakauppias ''Juho Nestori Syrjä'' ja ''Martta Syrjä os. Niemiö''. Syrjän perhe muutti [[Korkeakoski (Juupajoki)|Korkeakoskelle]] hänen ollessaan 7-vuotias.
Käytyään kansakoulun Syrjä muutti sota-aikana [[Tampere|Tampereelle]] ja työskenteli [[Lokomo|Lokomolla]] varastoapulaisena ja jyrsijäoppilaana, sitten kenkätehtaalla varastoapulaisena ja vuodesta [[1947]] lähtien palomiehenä. Vuonna [[1953]] Syrjä voitti Tampereen kaupunginkirjaston kirjoituskilpailun novellillaan "''Sinne tuli karhu''". Voittonsa jälkeen Syrjästä tuli kirjastonjohtaja [[Mikko Mäkelä (kirjastonjohtaja)|Mikko Mäkelän]] vetämän kirjallisen piirin jäsen ja hän tutustui tällöin myös kirjailija [[Väinö Linna|Väinö Linnaan]] josta tuli hänen pitkäaikainen ystävänsä.
Syrjän esikoisromaani ''Lumpeenkylässä'' syntyi Linnalta ja [[Mäkelän piiri|Mäkelän piiristä]] saatujen vaikutteiden perusteella. Syrjä käytti myös [[Alex Matson|Alex Matsonin]] kirjaa ''Romaanitaide'' apuna teoksen rakenteen suunnittelussa.
Jaakko Syrjä toimi pitkään [[WSOY]]:n ja [[Gummerus|Gummeruksen]] kustannustoimittajana, mainospäällikkönä ja kotimaisen kirjallisuuden osaston johtajana. Hän toimi myös [[Kalle Päätalo]]n kanssa yhteistyössä muokaten tämän teoksia julkaisukuntoon. Vuodesta [[1973]] saakka Syrjä on ollut vapaa kirjailija.
Syrjä on toiminut [[Suomen kirjailijaliitto|Suomen kirjailijaliiton]] puheenjohtajana [[1975]]-[[1980]], [[Pirkkalaiskirjailijat|Pirkkalaiskirjailijoiden]] puheenjohtajana [[1973]]-[[1975]] ja johtokunnan jäsenenä molemmissa edellisissä sekä Väinö Linna-seurassa vuodesta [[1978]] alkaen.
| |||