Ero sivun ”Laukon torpparihäädöt 1907” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Laukon torpparilakko''' ja sitä seuranneet torpparihäädöt tapahtuivat vuosina [[1906]]-[[1907]] [[Laukon kartano|Laukon kartanon]] mailla [[Vesilahti|Vesilahdessa]] ja [[Tottijärvi|Tottijärvellä]]. Laukon [[torppari|torpparien]] häädöt saivat aikanaan paljon julkisuutta koska ne tapahtuivat vuoden [[Eduskuntavaalit 1907|1907]] eduskuntavaalien]] aattona. Häädöillä oli myös vaikutusta myöhempään maanvuokrausta koskevaan lainsäädäntöön.
 
==Laukon torpat 1900-luvun alussa==
Rivi 52:
Oikeuden päätöksen saatua lainvoiman ei paroni kuitenkaan heti kiirehtinyt häätöjen toimeenpanoa odottaen lakkolaisten taipuvan. 35 torpparia palasikin tässä vaiheessa työhön. Syksyllä [[1906]] jätettiin ensimmäiset häätötuomiot viranomaisille toimeenpantaviksi ja ensimmäiset väkivaltaiset häädöt tapahtuivat ''Yli-Lammin'' ja ''Stenvikin'' torpissa marraskuussa [[1906]].
 
Ensimmäiset joukkohäädöt tehtiin [[14. tammikuuta|14.]] - [[19. tammikuuta]] [[1907]] joulun pyhien ja vuoden vaihteen aiheuttaman viivästyksen jälkeen. Näinä päivinä häädettiin 19 torpparia. Kruununvoudin ja paikallisten poliisien apuna häädöissä oli Hämeenlinnasta lähetetty poliisikomennuskunta ja Helsingistä tullut ratsupoliisiosasto. Erityisesti jälkimmäisten toiminta aiheutti yleistä pahennusta. Häätöjen yhteydessä talojen uunit ja ikkunat rikottiin jotta häädetyt eivät olisi voineet palata niihin asumaan. Lähestyvien vuoden [[Eduskuntavaalit 1907|1907]] eduskuntavaalien]] vuoksi häätöjä oli seuraamassa myös lehtien toimittajia ja ne saivat paljon julkisuutta tiedotusvälineissä.
 
Huhti- ja toukokuussa [[1907]] häädettiin 71 torpparia, 5 [[lampuoti|lampuotia]] ja 2 [[mäkitupalainen|mäkitupalaista]], mukana olivat myös ne torpat joissa häätö oli tehty ensimmäisen kerran jo tammikuussa. Häätöjen seurauksena kaikkiaan noin 500 ihmistä menetti asuntonsa. Paroni antoi ''Yli-Pihnalan'' ja ''Peränojan'' torpat vanhuksien ja kaikkein avuttomimpien tilapäisiksi asuinpaikoiksi.