Ero sivun ”Munuaissyöpä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19:
== Oireet ==
Munuaissyövän oireita ovat muun muassa [[verivirtsaisuus]], ruokahaluttomuus, laihtuminen ja joskus [[kuume]]. Sairaus on vaikeasti hoidettava, sillä sen alkuvaiheissa oireita ei yleensä juuri esiinny. Munuaissyöpään ei aina liity samankaltaista kipua, kuten useimpiin muihin syöpiin. Noin 33 % munuaissyövistä tuntuvat möykkynä [[kylkikaari|kylkikaaren]] alla. Munuaissyöpä lähettää [[etäpesäke|etäpesäkkeitä]] useimmiten [[keuhkot|keuhkoihin]], [[aivot|aivoihin]] tai [[luuranko|luustoon]]. Jos potilaalla on etäpesäkkeitä, myös ne aiheuttavat erilaisia oireita.
Munuaissyöpää pidetään salakavalana tautina. Se ehtii monesti edetä pitkälle ilman merkittäviä oireita, ja kasvain leviää hyvin herkästi mm. veriteitse keuhkoihin. Potilaalla saattaa ilmetä [[hemoglobiini]]n laskua.<ref>http://www.fastiron.fi/munuaissyopa.php?id=1</ref>
== Tutkimukset ==
Rivi 30 ⟶ 32:
== Ennuste ja hoito ==
Munuaissyöpä hoidetaan useimmiten leikkauksella tai [[sädehoito|sädehoidolla]]. Joskus myös yhdistellään eri hoitomuotoja. Leikkauksen jälkeen potilasta seurataan viiden vuoden ajan. Munuaissyövästä tekee vaikeahoitoisen se, että taudin alkuvaiheissa oireita ei yleensä juuri esiinny. Potilaan ennuste ja sairauden hoito riippuvat siitä, kuinka levinnyt syöpä on. Yli 50 % niistä, joiden munuaissyöpä ei ole ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä ja joiden kasvain on mahdollista poistaa leikkauksella, paranevat.
Leikkaus on munuaissyövän pääasiallinen hoitomuoto. Myös [[sädehoito]]a ja [[sytostaatti|sytostaatteja]] saatetaan kokeilla, mutta ne eivät tämän sairauden kohdalla tehoa erityisen hyvin. Levinnyttä munuaissyöpää, jota ei voi poistaa kirurgisesti, saatetaan hoitaa [[immunologia|immunologisten]] hoitomuotojen yhdistelmällä. Tästä on saatu melko hyviä tuloksia, mutta levinneen taudin ennuste on edelleen melko huono.
Viiden vuoden kuluttua diagnoosin antamisesta sairastuneista on elossa noin 10 %.
| |||