Toisena vaikuttavana tekijänä Munsalalan radikalismissa olivat erilaiset herätyskristilliset suuntaukset. Pohjanmaalainen herätyskristillisyys oli ensimmäisessä vaiheessa erityisesti pietististä, myöhemmin baptistista, ja 1900-luvulle tullessa nousivat puolestaan [[helluntailaisuus]] ja muut suuntaukset. Munsalan rauhanyhdistys (Munsala fredsförening) oli yksi maan suurimmista sotia edeltäneinä vuosina.<ref name="uf"/> 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla vapaat suunnat tavoittelivat uskonnonvapautta ja itsenäisten seurakuntien sallimista. Tämä sai aikaan sen, että muutoin yleisesti uskontokielteinen vasemmistolaisuus ja herätyskristillisyys kietoutuivat erikoisella tavalla yhteen.<ref name="rundt"/>
== Munsalan radikalismi ja sotilaskarkuruus ==
[[Jatkosota|Jatkosodassa]] esiintyi aikaisempaa laajempaa [[sotilaskarkuruus|sotilaskarkuruutta]]. Elokuun [[1941]] aikana Suomen armeija ylitti vanhan rajan. Muun muassa useita munsalalaisia pakeni joukolla kesän 1944 suurtaisteluista <ref>Lars Stenström: Krigsvägar. 1997, Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997. 250 s.</ref>. Pakomatka suuntautui kotiseuduille, kuten [[Munsala]]an<ref>Uppslagsverket Finland (1983).</ref>. Täältä matka jatkui osalla veneillä [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] yli [[Ruotsi]]in<ref>Matts Andersen; Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987)</ref>.
Jatkosodan hyökkäys- ja asemasotavaiheen aikana karkuruus Ruotsiin oli vähäistä sekä rannikkopitäjissä että Pohjois-Suomen läntisissä kunnissa, lukuun ottamatta [[Kolari]]a. Määrä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alun ja [[Lapin sota|Lapin sodan]] päättymisen välillä. Kolme neljäsosaa Ruotsiin paenneista oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisistä kunnista. Yhteensä Suomessa pakoilurikoksiin syyllistyi noin 31000 - 35000 miestä, varsinaisia karkureita lienee ollut noin puolet tästä.<ref> Markku Tasala. Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha / Markku Tasala. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid., sivut 206-207</ref>
