Versio 13. joulukuuta 2006 kello 18.49 muokkaa Hautala (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 43 329 muokkausta p kielenhuoltoa ohjelmalla AWB ← Vanhempi muutos		Versio 11. maaliskuuta 2007 kello 21.29 muokkaa kumoa Juha Kämäräinen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 24 395 muokkausta määritelmän korjaamista kaipaavista: määritelmä korjattu, malline poistettu Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Cal12_N%C2%B08.jpg\|thumb\|Haulikon patruuna, sisällä ~~nro~~hauleja 8kokoa ~~haulia~~n:o 8]]▼ ~~{{korjattava/Määritelmä}}~~ ▲[[Kuva:Cal12_N%C2%B08.jpg\|thumb\|Haulikon patruuna, sisällä nro 8 haulia]] '''Hauli''' on tavallisimmin pyöreä metallikuula. Yleisemmin hauleja käytetään ammuksina, mutta hauleiksi nimitetään myös esimerkiksi [[onki\|ongessa]] painona käytettäviä lyijykuulia. Haulikon patruunassa käytetään ammuksena tavallisimmin pieniä, halkaisijaltaan useimmin 2-9 mm:n haulia, jotka on valmistettu lyijystä, nykyisin myös tinasta, sinkistä, volframista, teräksestä tai vismutista. ▼ ▲Haulikon patruunassa käytetään ~~ammuksena~~ tavallisimmin pieniä, halkaisijaltaan useimmin 2-9 mm:n ~~haulia~~hauleja, jotka on valmistettu ~~lyijystä~~[[lyijy]]stä, nykyisin myös ~~tinasta~~[[tina]]sta, [[sinkki\|sinkistä]], ~~volframista~~[[volframi]]sta, [[teräs\|teräksestä]] tai [[vismutti\|vismutista]]. Lyijyhaulien käyttö on useissa maissa, myös Suomessa, kielletty [[vesilintu]]jen metsästyksessä lyijyn myrkyllisyyden ja ympäristöhaittojen vuoksi. Pienimpiä haulia on yhdessä ammuksessa jopa useita satoja latauksesta ja kaliiperista riippuen. Tähän saakka tavallisin ''lataus'' on ollut 36 grammaa (12- tai 20 mag. kaliiperisissa ammuksissa). Haulien koko ilmaistaan joko halkaisijan mukaan millimetreinä tai numero- ja kirjaintunnuksin, esimerkiksi nro 9 (2,03 mm) tai BB (4,57 mm).▼ ▲Pienimpiä ~~haulia~~hauleja on yhdessä ammuksessa jopa useita satoja latauksesta ja kaliiperista riippuen. Tähän saakka tavallisin ''lataus'' on ollut 36 grammaa (12- tai 20 mag. kaliiperisissa ammuksissa). Haulien koko ilmaistaan joko halkaisijan mukaan millimetreinä tai numero- ja kirjaintunnuksin, esimerkiksi nro 9 (2,03 mm) tai BB (4,57 mm). Ammushauleja valmistettiin aiemmin valuttamalla sulaa lyijyä korkeasta ''haulitornista'' seulan läpi, josta ne lähes vapaassa pudotuksessa muotoutuivat pallonmuotoisiksi ja kovettuivat putousmatkallaan hauleiksi. Pudottamisen jälkeen haulit lajiteltiin kokonsa mukaan. Kuuluisa haulitehdas on ollut mm. [[Pispalan Haulitehdas]] [[Tampere]]ella. ~~Haulia~~Hauleja on valmistettu myös käsityönä luotipihtejä muistuttavissa valupihdeissä. ~~Lyijyhaulien käyttö on useissa maissa, myös Suomessa, kielletty vesilintumetsästyksessä lyijyn myrkyllisyyden ja ympäristöhaittojen vuoksi.~~ Haulikon ohella myös pienoiskivääreihin on valmistettu pienin haulein ladattuja patruunoita tuhoeläinten torjuntaan. Haulien sijaan ammuksena voidaan käyttää myös luotia, jolloin puhutaan täyteisestä, nuoliammuksia, kumiluoteja, karkotusammuksia ja kaasu- tai valoammuksia. Pyöreiden haulten ohella valmistetaan myös kuutionmuotoisia tarkoituksena saavuttaa lähietäisyyksiltä tavallista laajempi osuma-alue. Esimerkiksi musketit tai kiväärin patruuunat voidaan ladata vain yhdellä "haulilla". Tällöin puhutaan palloluodista tai kuulasta eroksi haulikon hauleihin tai täyteisiin.

Ero sivun ”Hauli” versioiden välillä