Ero sivun ”Työsiirtola” versioiden välillä

[[kuva:LaborColonyHaminaFinland.jpg|thumb|Työsiirtola voi olla ulkomuodoltaan vaatimaton kuten tämä Haminan työsiirtola tai hyvinkin nykyaikaisesti rakennettu.]]'''Työsiirtola''' on [[vapausrangaistus|vapausrangaistuksen]] täytäntöönpanomuodoista avoimin mahdollinen. Täytäntöönpanopaikkana työsiirtola muistuttaa [[avovankila]]a. Työsiirtolassa on yleensä vähemmän järjestettyjä vapaa-ajan toimintoja ja valvonta on supistettu minimiin. Työsiirtolaan sijoitetulta vangilta edellytetään varsin suurta itsenäisyyttä omien asioidensa hoidossa. Työsiirtolaan halukkaiden kyky sopeutua laitoksen oloihin pyritään arvioimaan mahdollisimman tarkoin ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoittelu tapahtuu vielä (huhtikuu 2006) vankiloissa, mutta [[1. lokakuuta]] [[2006]] alkaen [[aluevankila]]n [[sijoittajayksikkö|sijoittajayksikössä]].

 

 

Työsiirtoloita on ollut paljon erinimisia ja eri paikoissa. Työsiirtolajärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1946. Aluksi työsiirtoloissa tehtiin esimerkiksi metsätöitä. Vuodesta 1950 lähtien työsiirtoloita oli [[tiehallinto|Tie- ja vesirakennushallituksen (TVH)]] työmailla, aluksi Helsingin Seutulan ja Turun lentokenttien rakennustöissä. Jo 1950-luvun alkupuolelta lähtien työsiirtoloita oli myös tietyömailla. Esimerkiksi [[Kainuu]]seen työsiirtola oli rakentamassa niin sanottuja [[Kekkostiet|Kekkosteitä]] 1950-luvulla.

 

 

 

Työsiirtoloiden lisäksi Suomessa on ollut muunkinlaisia vankityömaita. Vuonna 1934 perustettiin ensimmäiset työleirit, joilla työskenteli ehdonalaiseen vapauteen päässeitä henkilöitä, jolloin kyse ei ollut rangaistuksen suorittamisesta. Vuosina 1955-1975 oli käytössä vankisiirtoloita, joihin voitiin sijoittaa myös pitkän vankeustuomion saaneita, hyvin käyttäytyneitä vankeja ennen vapautumistaan.