Ero sivun ”Ernesti Hentunen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Ernesti Hentunen''' (s.[[185522. heinäkuuta]] [[1885]], [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]? – [[3. marraskuuta]] [[1951]], [[Helsinki]]) oli suomalainen asianajaja, lehdenkustantaja ja populistipoliitikko.
 
Hentunen pääsi ylioppilaaksi [[Helsingin Suomalainen Normaalilyseo|Helsingin Suomalaisesta Normaalilyseosta]] [[1906]] ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon [[1908]]. Hän suoritti myös oikeustutkinnon [[1915]].
Hentunen toimi uransa alkuvaiheissa muun muassa opettajana Kristiinankaupungissa ja vähäosaisten oikeusasiamiehenä Helsingissä. Oman kertomansa mukaan hän olisi väitellyt [[Sorbonnen yliopisto|Sorbonnen yliopistossa]] tohtoriksi asuessaan ennen toista maailmansotaa [[Ranska|Ranskassa]]. Koska yliopiston tuon ajankohdan arkistot tuhoutuivat sodassa, asiaa ei pystytty jälkeenpäin varmentamaan.{{lähde}}
 
Hentunen toimi uransa alkuvaiheissa ''Inkeri''-lehden toimittajana Pietarissa [[1908]]-[[1909]] sekä opettajana Kristiinankaupungissa, Nurmeksessa ja Terijoella vuosien [[1909]]-[[1916]] välillä. Asianajajan ammattia Hentunen ryhtyi harjoittamaan [[1916]] suoritettuaan oikeustutkintonsa edellisenä vuonna. Hän oli myös vähäosaisten oikeusasiamiehenä Helsingissä.
 
Hentunen toimi uransa alkuvaiheissa muun muassa opettajana Kristiinankaupungissa ja vähäosaisten oikeusasiamiehenä Helsingissä. Oman kertomansa mukaan hän olisi väitellyt [[Sorbonnen yliopisto|Sorbonnen yliopistossa]] tohtoriksi asuessaan ennen toista maailmansotaa [[Ranska|Ranskassa]]. Koska yliopiston tuon ajankohdan arkistot tuhoutuivat sodassa, asiaa ei pystytty jälkeenpäin varmentamaan.{{lähde}}
 
Hentunen julkaisi vuodesta [[1928]] lähtien useita lehtiä, joista merkittävin oli ''[[Totuuden torvi]]''. Muita Hentusen lehtiä olivat ''Kovaääninen'', ''Minä ulvon'', ''Aika'', ''Minä huudan'' ja joululehti ''Orjan joulukellot''. ''Totuuden torvi'' -lehteä julkaistiin lähinnä pilalehtenä vielä Hentusen kuoleman jälkeenkin vuoteen [[1958]] saakka.
 
Hentusella oli myös oma puolue, [[Radikaalinen Kansanpuolue]], joka ei menestynyt valtakunnalisesti mutta Hentunen valittiin sen listoilta [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]on [[1947]].
 
Hentunen saavutti mainetta etenkin 1940-luvun lopulla, jolloin hän arvosteli julkisesti [[YYA-sopimus|YYA-sopimusta]] ja vastusti [[Neuvostoliitto|Neuvostoliittoa]]; hän otti käyttöön tällöin termin Kekkoslovakia. Hentusen populistinen toiminta oli esimerkkinä myös myöhemmille poliitikoille, kuten [[Veikko Vennamo|Veikko Vennamolle]].{{lähde}}