Ero sivun ”Eino Hosia” versioiden välillä

'''Eino Hosia''' ([[14. marraskuuta]] [[1905]] Punkalaidun - k. [[19. heinäkuuta]] [[1941]], [[Joutseno]]) oli suomalainen kirjailija, jonka ura katkesi ennenaikaisesti kaatumiseen [[jatkosota|jatkosodan]] alussa.

[[Punkalaidun|Punkalaitumen]] ''Korpi-Hosian'' tilalta kotoisin ollut Eino Hosia aikoi ensin taiteilijaksi mutta teini-iässä kirjoittaminen vei kuitenkin voiton. Hosia julkaisi ensin yksittäisiä novelleja, kertomuksia ja pakinoita ja lopulta pitkän ponnistelun jälkeen esikoisromaaninsa ''Kypsynyttä viljaa''. Hän opiskeli myös [[Oriveden opisto|Oriveden kansankorkeakoulussa]] ja [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu|Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa]] mutta teki myös siinä sivussa maa- ja metsätöitä kotitilallaan, jota hän Jaakko-veljensä isännöi. Teoksissaan Hosia kuvasi kotiseutuaan ja myös silloisen maatalousyhteiskunnan marginaaliryhmiä - köyhiä, sairaita ja vaivaisia.

Otettuaan osaa [[Talvisota|talvisotaan]] Hosia julkaisi pääteoksensa ''Tuliholvin alla'', joka perustui hänen omiin sotakokemuksiinsa [[Taipaleenjoki|Taipaleella]] ja [[Vuosalmi|Vuosalmella]]. Romaani oli omistettu Hosian Summassa kadonneelle Jaakko-veljelle.

Eino Hosia muutti vaimonsa Marjatan kanssa maaliskuussa [[1941]] [[Helsinki|Helsingistä]] [[Peipohja|Peipohjaan]], jossa hän alkoi valmistella suurta Satakunta-eepostaan. Peipohjassa syntyi myös hänen Jaakko-poikansa.

Satakunta-eepos jäi lopullisesti kesken, kun jatkosota alkoi. Tähän sotaan Hosia osallistui Helsingissä muodostetussa [[JR26]]:ssa eli Ässärykmentissä; hän ei halunnut liittyä tiedotuskomppaniaan tk-mieheksi. Alikersantti Hosia kaatui rykmentin ensimmäisissä taisteluissa Joutsenossa tiedustelutehtävän aikana, kun venäläisen tarkka-ampujan luoti osui häntä päähän.

''Tuliholvin alla'' -kirjasta ilmestyi uusi painos marraskuussa [[2005]] Eino Hosian syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Uudessa painoksessa on nyt mukana luku vangitun venäläisen luutnantin päiväkirjasta, josta ilmenee puna-armeijan kehno johto ja summittainen strategia. Tätä lukua ei otettu mukaan vuonna [[1940]] ilmestyneeseen kirjan ensimmäiseen painokseen sen silloisen polittisen arkaluontoisuuden takia.