Ero sivun ”Prekambri” versioiden välillä

136 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti lisäsi: ca:Precambrià)
'''Prekambri''' on epävirallinen nimi ajanjaksolle, joka ulottuu maapallon synnystä (noin 4 5004500 miljoonaa vuotta sitten) [[kambrikausi|kambrikauden]] alkuun (542 miljoonaa vuotta) saakka.
 
Prekambri on vanhahtava termi, mutta on käytössä geologiassa[[geologia]]ssa ja paleontologiassa[[paleontologia]]ssa. Ajanjaksoa on kutsuttu englanninkielisellä termillä ''Cryptozonic eon''. Prekambri-termi tullee korvautumaan termeillä: ''proterotsooinen'', ''arkeeinen'' ja ''hadeeinen''.
 
PreambrikausiPrekambrikausi on heikosti tunnettua aikaa, vaikka se kattaa 7/8 koko maapallon historiasta, koska kyseiseltä ajanjaksolta on säilynyt
melko vähän fossiileja. Kausi voidaan jakaa [[geologinen ajanlasku|geologisen ajanlaskun]] mukaisiin kausiin tai esimerkiksi seuraaviin vaiheisiin:
 
* [[Monisoluiset]] eläimet, jotka olivat aluksi ehkä levymäisiä tai pallomaisia soluryhmiä ja joista kehittyi [[meduusat|meduusoja]].
 
MaaMaapallo syntyi kasautumalla pienemmistä kappaleista 4,5–4,6 jamiljardia pianvuotta siihensitten. Törmäyshypoteesin mukaan nuoreen Maahan törmäsi [[Mars]]in kokoinen pienimassainen planeetta, ja törmäyksen sinkoamasta aineesta muodostui [[Kuu]]<ref>Webb, S: "Missä kaikki ovat?", sivu 213, Ursa 2005</ref>. VakaaMaapallon vakaa kuori syntyi noin 4 4004400 miljoonaa vuotta sitten. Väitetään
että eloperäistä hiiltä olisi ajalta 4000 miljoonaa vuotta sitten. Elämää saattoi olla jo 3 8503850 miljoonaa vuotta sitten, jolla ajalla syntyi rautamuodostumia.
Varmempia todisteita elämästä on kuitenkin noin 3 500-34503500–3450 miljoonan vuoden takaa. Ensimmäinen [[jääkausijakso]] oli 3000 miljoonaa vuotta sitten.{{lähde}}
 
Elämä muodostui aluksi tumattomista [[bakteerit|bakteerien]] ja [[syanobakteerit|syanobakteerien]] kaltaisista yksisoluisista eliöistä. Noin 3000 miljoonaa vuotta sitten bakteerit alkoivat yhteyttää. EnimmäisetEnsimmäiset kehittyneet solut, aitotumaiset eli eukaryootit, ilmestyivätsyntyivät ehkänoin 2700, varmemmin 1870-15001800 miljoonaa vuotta sitten.
2Rauta 500alkoi oksidoitua jo 2700 miljoonaa vuotta sitten. 2500 miljoonaa vuotta sitten hapen määrä alkoi lisääntyä ilmakehässä ilmeisesti syanobakteerien ansiosta. Tästä ajasta lähtien löytyy lukuisia bakteerien mikrofossiileja. Eukaryooteista kehittyi lukuisia erityyppisiä alkueläimiä.
Viherleviä saattoi olla 2300 miljoonaa vuotta sitten.
 
Noin 2,5 miljardia vuotta sitten Maassa on voinut olla ensimmäinen [[lumipallomaa]]-ajanjakso, jolloin koko Maa on ollut kilometrien paksuisen jääkerroksen peitossa,<ref>Webb, S: "Missä kaikki ovat?", sivu 200, Ursa 2005</ref>.
Ensimmäinen jääkausi saattoi olla noin 2 300 miljoonaa vuotta sitten. Rauta alkoi oksidoitua jo 2700 miljoonaa vuotta sitten. Merkittäviä määriä happea oli 2500-20002500–2000 miljoonaa vuotta sitten kivien rautaoksidista päätellen. 1700 miljoonaa vuotta sitten rautaraitoja ei enää syntynyt, ja punaiset kerrostumat muuttuivat tavallisiksi (hapettava ilmakehä). Stromatoliitit, bakteerimadot, yleistyivät 1800 miljoonaa vuotat sitten.
Ehkä jo noin 1400-12001400–1200 miljoonaa vuotta sitten elivät ehkä ensimmäiset monisoluiset levät [[akritarkki|akritarkeista]], hiilisulkeumista päätellen.
Ensimmäinen varmasti tunnettu supermanner Rodinia muodostui 1100 miljoonaa vuotta sitten.
 
Viimeisen 800 miljoonan vuoden aikana on voinut olla neljä lumipallomaan vaihetta, jolloin jäätikkö on peittänyt koko Maapallon 10 miljoonaa vuotta tai kauemmin.
Monisoluisia eliöitä saattoi olla 1000 miljoonaa vuotta sitten, mutta viimeistään 600 miljoonaa vuotta sitten. <!--Noin 900 miljoonaa vuotta sitten oli eläinten jälkiä ja kaivamia paikkoja ja stromatoliitit, bakteerimatot syötiin 800 miljoonaa vuotat sitten. Siis niinku mitä?-->
 
Prekambrin lopulla noin 950–600 miljoonaa vuotta sitten sattui useita jopa maailmanlaajuisia jäätiköitymisiä.
 
==Hiilidioksidipitoisuuden lasku prekambrina==
**[[kryptinen]]* CY - 4150
-->
 
==Lähteet==
<references />
 
==Katso myös==
129

muokkausta