Ero sivun ”Mihail Borovitinov” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Borovitinov suoritti oikeustieteellisen tutkinnon [[Pietarin yliopisto|Pietarin yliopistossa]] vuonna [[1896]]. Sen jölkeen hän harjoitti jatko-opintoja siirtyen edelleen Venäjän oikeusministeriön virkamieheksi. Hän toimi mm. Venäjän vankeinhoitoylihallituksen apulaispääjohtajana 1906-1909 sekä sen jälkeen oikeusministeriön lakineuvoston pysyvänä jäsenenä 1910-1911.
 
Mihail Borovitinovin ura Suomessa alkoi [[28. huhtikuuta]] [[1911]], jolloin hän siirtyi Suomen kenraalikuvernöörin kansalian päälliköksi. Siinä tehtävässä Borovitinov oli keskeinen tekijä, kun kenraalikuvernööri [[Franz Albert Aleksandrovitš Seyn|F.A.Seyn]] johti Suomen suuriruhtinaskunnan venäläistämistä. Palveluksistaan keisarikunnalle Borovitinov sai [[27. huhtikuuta]] [[1913]] [[Todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvon. Luottamuksen osoituksena Seynin taholta voidaan pitää Borovitinovin nimitystä Suomen keisarillisen senaatin talousosaston varapuheenjohtajksi [[16. toukokuuta]] [[1913]]. Tässä tehtävässä hän vei yhdenvertaisuuslain toteutusta entistä pitemmälle johtaessaan [[Borovitinovin senaatti|toista "sapelisenaattia"]], joksi venäläistyneitä Suomen senaattia silloin kutsuttiin.
 
Venäläistyneen senaatin ja kenraalikuvernööri F.A.Seynin ura päättyi keisari Nikolai II:n kruunustaluopumiseen [[15. maaliskuuta]] [[1917]]. Seuraavana päivänä Seyn ja Borovitinov vangittiin ja vietiin vangittuina junalla Pietariin. Borovitinovin myöhemmistä kohtaloista on vähän tietoa. Se on tullut esille, että Seynin puoliso toimi Borovitinovin taloudenhoitajana 1910-20 - luvun taitteessa.