Ero sivun ”Tieteellinen maailmankuva” versioiden välillä

[[Tiede|Tieteen]] tehtävänä on todellisuuden yhä syvempi kuvaaminen: [[havainto|havaittujen]] ilmiöiden [[selitys|selittäminen]] ja ennustaminen sekä [[teoria|selitysjärjestelmien]] muodostaminen myös havainnon ulottumattomiin jäävistä ilmiöiden [[syy|syistä]]. Tieteessä pyritään kertomaan, millainen todellisuus on, hankkimaan [[totuus|totuudenmukaista]] [[tieto]]a todellisuudesta. Tieteellinen menetelmä, jossa tietoa tavoitellaan epädogmaattisesti, arvostelevasti ja julkisesti koeteltavin havainnoin, on tieteellisen maailmankatsomuksen kannattajien mielestä tehokkain ja [[järki|järkiperäisin]] käsitysten muodostamisen menetelmä. Esimerkiksi [[Charles S. Peirce]] korosti [[1877]] itseäänkorjaavan tieteellisen menetelmän ylivertaisuutta ”itsepäisyyden”, ”[[auktoriteetti|arvovallan]]” ja ”[[a priori|kokemuksesta riippumattoman]]” käsitysten muodostamisen menetelmään nähden.<ref name="Pihlström 2001">{{kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Vuosi=2001 | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisija=Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Tunniste=ISBN 952-9791-41-0}}</ref><ref>Vrt. Niiniluoto 1984</ref> Tieteelliseen maailmankatsomukseen kuuluukin tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan paras ja luotettavin menetelmä hankkia tietoa on tieteellinen metodi.<ref name="Niiniluoto_s86" />

 

 

== Lähteet ==