Ero sivun ”Tieteellinen maailmankuva” versioiden välillä

Aristoteleen luonnonfilosofiaan perustuva maailmankuva haastettiin 1500-luvun puolivälin tienoilta alkaen. Näitä vielä 1700-luvun alkupuolelle ulottuvia tapahtumia sanotaan usein [[tieteellinen vallankumous|tieteelliseksi vallankumoukseksi]]. Merkittävä askel oli [[Nikolaus Kopernikus|Nikolaus Kopernikuksen]] (1473-1543) esittämä [[aurinkokeskinen maailmankuva|aurinkokeskinen näkemys maailmasta]], joka julkaistiin vuonna 1543 teoksessa ''De Revolutionibus Orbium Coelestium'' (Taivaan pallonkuorien kiertoliikkeistä). Toinen haaste vanhalle maailmankuvalle oli 1600-luvun alussa käyttöön otettu kaukoputki ja [[Galileo Galilei]]n (1564-1642) 1610-luvulla löytämät auringonpilkut. Galilei esitti havaintojensa perusteella, että auringonpilkut olivat aivan lähellä auringon pintaa ja kuuluivat siis kuunyliseen maailmaan. Tämä oli radikaali ajatus, sillä näin ollen kuunylisellä maailmassa saattoi olla muutakin kuin täydellistä ympyräliikettä. Myös Galilein löytämät Jupiterin kuut tukivat käsitystä siitä, että Maa oli yksi planeetta muiden joukossa.<ref>Shapin, Steven: ”The Scientific Revolution”, s. 15-26.</ref>

 

 

1800-luvulla merkittävästi tieteelliseen maailmankuvaan vaikutti eläinlajeja Galapagossaarilla tutkinut [[Charles Darwin]] (1809-1882). Vuonna 1859 julkaisemassaan teoksessa ''Lajien synty'' hän esitti ajatuksensa lajien muuttumisesta toisikseen ajan kuluessa eli [[evoluutioteoria]]n. <ref>Teerikorpi, Pekka ja Valtonen, Mauri: ”Kosmos – maailmamme muuttuva kuva”, s. 376-377. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Helsinki, 2. p. 1990.</ref>