Ero sivun ”Tieteen ja uskontojen välinen suhde” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pyrin selkiyttämään artikkelia, tarkoitukseni ei ainakaan ollut poistaa mitään. Siirtoja ja muokkausta on. |
|||
Rivi 1:
'''[[Tiede|Tieteen]] ja [[uskonto|uskontojen]] välinen suhde''' on [[historia]]n saatossa ollut vaihteleva.
== Historiaa ==
Rivi 25:
== Tieteellinen maailmankuva ja uskonnollinen maailmankuva ==
Suomen johtaviin tieteenfilosofeihin kuuluvan<ref>Puolimatka 2005</ref> [[tieteenfilosofia|tieteenfilosofin]] [[Ilkka Niiniluoto|Ilkka Niiniluodon]] mielestä maailmankuva on tieteellinen, jos kaikki siihen kuuluvat tiedot ovat tieteellisin menetelmin hankittuja ja perusteltuja sekä tieteentekijöiden muodostaman [[tiedeyhteisö]]n hyväksymiä.<ref>Niiniluoto 1984, s. 79-80.</ref> Maailmankuva on puolestaan uskonnollinen, jos siihen sisältyy uskonnollisiin auktoriteetteihin kuten Raamattuun tai uskonnollisiin kokemuksiin ja elämyksiin perustuvia asioita. Niiniluodon mukaan uskonnollisen maailmankuvan ei välttämättä tarvitse olla ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa. Tämä johtuu siitä, että Jumalan olemassaolo tai olemattomuus on tieteen ulkopuolelle kuuluva kysymys.<ref>Niiniluoto 1984, s. 81-82.</ref>
[[Suvielise Nurmi|Suvielise Nurmen]] mukaan uskonnot ja tiede eivät välttämättä ole ristiriidassa, ja uskonnollisen maailmankuvan voidaan katsoa olevan joko tieteellinen tai epätieteellinen. Nurmen mielestä usko jumalan olemassaoloon ei ole ristiriidassa tieteen kanssa ja voidaan puhua uskonnollisesta järkiperäisyydestä. Toisaalta hän toteaa, että joissain uskonnollisissa maailmankuvissa esitetään arvostelua tiedettä kohtaan ja tehdään tieteen vastaisia oletuksia, jolloin uskonnollinen maailmankuva on epätieteellinen.<ref name="Nurmi 1997" />Ilkka Niiniluoto katsoo maailmankuvan olevan epätieteellinen, jos se sisältää tieteellisen maailmankuvan kanssa ristiriitaisia asioita.<ref>Niiniluoto 1984, s. 80.</ref>
Osa uskonnoista
Esimerkiksi [[Charles Darwin]]in oppia lajien synnystä vastustettiin
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko]] hyväksyi evoluutioteorian [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuolella, mutta osa suomalaisista kristityistä on koko ajan vastustanut evoluutioteoriaa. 1900-luvun lopulla [[kreationismi|luomisopin]] kannatus lisääntyi Suomessa.▼
Katolinen kirkko ylläpitää ja rahoittaa myös tieteellistä tutkimusta Vatikaanin observatoriossa. ja pyrkii keskusteluun tieteen ja uskonnon välillä.<ref>[http://clavius.as.arizona.edu/vo/R1024/VO.html Vatican Observatory]</ref> Tänä päivänä katolisen kirkon näkemys on, että evoluutioteoria ei ole enää vain pelkkä tieteellinen hypoteesi ja
▲Todellisuuskäsitys on jäsennelty kokonaiskäsitys todellisuudesta. [[Tieteellinen todellisuuskäsitys|Tieteellisen]] ja uskonnollisen todellisuuskäsityksen katsotaan eroavan toisistaan yleensä sen perusteella miten uutta tietoa muodostetaan todellisuudesta. On sanottu, että erilaiset todellisuuskäsitykset eivät välttämättä esiinny puhtaana vaan yksittäisten henkilöiden todellisuuskäsitys saattaa muodostua tieteellisen, uskonnollisen ja esimerkiksi metafyysisen todellisuuskäsityksen yhdistelmästä.<ref>Nurmi 1997</ref>
[[Kuva:Tiffany Education (center).JPG|thumb|280px|[[Louis Comfort Tiffany]]n [[lasimaalaus|lasimaalauksessa]] ''Koulutus'' vuodelta [[1890]] tiede ja uskonto esitetään sopusoinnussa.]]▼
''[[Nature]]''-lehden tekemän [[mielipidetiedustelu]]n mukaan noin 40 % tieteentekijöistä uskoi persoonalliseen jumaluuteen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Larson, Edward J. & Larry Witham | Otsikko=[http://www.stephenjaygould.org/ctrl/news/file002.html Leading scientists still reject God] | Julkaisu=Nature | Vuosi=1998 | Numero=Vol. 394, No. 6691 | Sivut=313}}</ref> Kaikki jumalaan uskovat eivät usko [[teismi|teistiseen]], persoonalliseen jumalaan. Filosofi [[Baruch Spinoza]] esitti [[panteismi|panteistisen]] näkemyksen [[luonto|luonnon]] ja Jumalan yhteneväisyydestä.
== Näkemyksiä tieteestä, uskosta ja uskonnosta ==
[[Tiede|Tieteen]] tehtävänä on [[todellisuus|todellisuuden]] yhä syvempi kuvaaminen: havaittujen ilmiöiden selittäminen ja ennustaminen sekä [[teoria|selitysjärjestelmien]] muodostaminen myös havainnon ulottumattomiin jäävistä ilmiöiden syistä. Tieteessä pyritään kertomaan, millainen todellisuus on, hankkimaan [[totuus|totuudenmukaista]] [[tieto]]a todellisuudesta. [[Tieteellinen menetelmä]], jossa tietoa tavoitellaan avoimesti, arvostelevasti ja julkisesti koeteltavin havainnoin, on sen kannattajien mielestä tehokkain ja järkiperäisin käsitysten muodostamisen menetelmä. Esimerkiksi [[Charles S. Peirce]] korosti [[1877]] itseäänkorjaavan tieteellisen menetelmän ylivertaisuutta ”itsepäisyyden”, ”[[auktoriteettiin vetoaminen|arvovallan]]” ja ”[[a priori|kokemuksesta riippumattoman]]” käsitysten muodostamisen menetelmään nähden.<ref name="Pihlström 2001">{{kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Vuosi=2001 | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisija=Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Tunniste=ISBN 952-9791-41-0}}</ref><ref>Vrt. Niiniluoto 1984</ref>▼
<ref>[http://members.aol.com/Heraklit1/spinoza.htm Spinoza - pantheist]</ref> Fyysikko [[Albert Einstein]] katsoi, että persoonallinen Jumala on [[antropomorfismi|antropomorfinen]] käsite, jota ei voi ottaa vakavasti. Hän kuitenkin yhdisti Jumalan käsitteen ''”kaiken olevaisen ihmeelliseen järjestykseen ja lainmukaisuuteen.., kuten se ilmenee ihmisissä ja eläimissä.”''<ref>[http://www.einsteinandreligion.com/spinoza2.html Einstein: Science and Religion]</ref>
▲Osa uskonnoista pitää tieteen väitteitä tosina. Osa pitää tosina sellaisia väitteitä, jotka ovat nykyisen tieteen käsitysten vastaisia. Saman uskonnon piirissäkin esiintyy erilaisia käsityksiä tieteen ja uskonnon välisistä suhteista.
▲Esimerkiksi [[Charles Darwin]]in oppia lajien synnystä vastustettiin sen aluksi ankarasti. Kuitenkin jo vuonna 1868 kardinaali [[John Henry Newman]] totesi, ettei "Darwinin teoria, paikkaansa pitävä tai ei, ole välttämättä ateistinen; päin vastoin, se voi yksinkertaisesti esittää jumalallisen kaitselmuksen ja taidon suurempaa ajatusta". <ref name="vatican">[http://www.catholic.org/national/national_story.php?id=18504 ‘Science Does Not Need God. Or Does It? A Catholic Scientist Looks at Evolution’]</ref>
▲[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko]] hyväksyi evoluutioteorian [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuolella, mutta osa suomalaisista kristityistä on koko ajan vastustanut evoluutioteoriaa. 1900-luvun lopulla [[kreationismi|luomisopin]] kannatus lisääntyi Suomessa.
▲Katolinen kirkko ylläpitää ja rahoittaa myös tieteellistä tutkimusta Vatikaanin observatoriossa. ja pyrkii keskusteluun tieteen ja uskonnon välillä.<ref>[http://clavius.as.arizona.edu/vo/R1024/VO.html Vatican Observatory]</ref> Tänä päivänä katolisen kirkon näkemys on, että evoluutioteoria ei ole enää vain pelkkä tieteellinen hypoteesi ja Vatikkanin observatorion johtaja [[jesuiitat|jesuiitta]] [[George V. Coyne]] on sanonut [[Kreationismi|kreationismi]]n ja [[älykäs suunnittelu|älykkään suunnittelun teorian]] olevan Jumalan vähättelyä. Coyne toteaa myös, että tiede ja uskonto ovat täysin erillisiä inhimillisiä toimintoja ja tiede on täysin neutraali teistisille tai ateistisille johtopäätelmille, joita voidaan tieteen tuloksista johtaa.<ref name="vatican"/>
▲[[Kuva:Tiffany Education (center).JPG|thumb|280px|[[Louis Comfort Tiffany]]n [[lasimaalaus|lasimaalauksessa]] ''Koulutus'' vuodelta [[1890]] tiede ja uskonto esitetään sopusoinnussa.]]
▲''[[Nature]]''-lehden tekemän [[mielipidetiedustelu]]n mukaan noin 40 % tieteentekijöistä uskoi persoonalliseen jumaluuteen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Larson, Edward J. & Larry Witham | Otsikko=[http://www.stephenjaygould.org/ctrl/news/file002.html Leading scientists still reject God] | Julkaisu=Nature | Vuosi=1998 | Numero=Vol. 394, No. 6691 | Sivut=313}}</ref> Kaikki jumalaan uskovat eivät usko [[teismi|teistiseen]], persoonalliseen jumalaan. Filosofi [[Baruch Spinoza]] esitti [[panteismi|panteistisen]] näkemyksen [[luonto|luonnon]] ja Jumalan yhteneväisyydestä. <ref>[http://members.aol.com/Heraklit1/spinoza.htm Spinoza - pantheist]</ref> Fyysikko [[Albert Einstein]] katsoi, että persoonallinen Jumala on [[antropomorfismi|antropomorfinen]] käsite, jota ei voi ottaa vakavasti. Hän kuitenkin yhdisti Jumalan käsitteen ''”kaiken olevaisen ihmeelliseen järjestykseen ja lainmukaisuuteen.., kuten se ilmenee ihmisissä ja eläimissä.”''<ref>[http://www.einsteinandreligion.com/spinoza2.html Einstein: Science and Religion]</ref>
Edesmennyt [[Paleontologia|paleontologi]] ja [[evoluutiobiologia|evoluutiobiologi]] [[Stephen Jay Gould]] esitti tieteen ja uskonnon välisen ristiriidan ratkaisuksi käsitteen ''nonoverlapping magisteria'' (”rinnakkaiset alueet”). Hänen mukaansa tiede käsittelee havaittavaa [[kaikkeus|kaikkeutta]] ja sen osia ([[todellisuus|tosiasiat]]) ja syitä sen tietynlaiseen käyttäytymiseen ([[teoria]]t) samalla kun uskonto keskittyy [[moraali]]siin merkityksiin ja [[arvo]]ihin. Hän katsoi, että kysymykset esimerkiksi [[sielu]]n olemassaolosta eivät kuulu tieteen aihealueeseen ja tiede ei siksi voi todistaa niiden olemassaoloa vääräksi tai oikeaksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Gould, Stephen Jay | Otsikko=[http://www.stephenjaygould.org/library/gould_noma.html Nonoverlapping Magisteria] | Julkaisu=Natural History | Vuosi=1997 | Numero=106 (March 1997) | Sivut=16–22}}</ref>
Rivi 63 ⟶ 53:
== Kritiikki ==
=== Tieteen
{{pääartikkeli|[[Tieteen uskontokritiikki]]}}
Tieteeseen perustuvaa [[maailmankatsomus|maailmankatsomusta]] on usein pidetty uskonnollisen ajattelun vastakohtana. Ilkka Niiniluoto erottaa toisistaan tieteellisen maailmankuvan ja tieteellisen maailmankatsomuksen, joista ensimmäinen koostuu tieteiden tuloksista, jälkimmäinen puolestaan sisältää myös tieteellisen toiminnan ja tiedonhankinnan yleisiä periaatteita.<ref>Puolimatka 2005, s. 48.</ref>. Tieteellinen maailmankatsomus ja uskonnollinen maailmankatsomus joutuvat ristiriitaan tietoteorian tasolla, koska uskonnollisessa maailmankatsomuksessa hyväksytään myös tieteellisyyden kriteerit täyttämättömiä tiedon hankkimisen menetelmiä.<ref>Niiniluoto 1984, s. 88.</ref>
▲[[Tiede|Tieteen]] tehtävänä on [[todellisuus|todellisuuden]] yhä syvempi kuvaaminen: havaittujen ilmiöiden selittäminen ja ennustaminen sekä [[teoria|selitysjärjestelmien]] muodostaminen myös havainnon ulottumattomiin jäävistä ilmiöiden syistä. Tieteessä pyritään kertomaan, millainen todellisuus on, hankkimaan [[totuus|totuudenmukaista]] [[tieto]]a todellisuudesta. [[Tieteellinen menetelmä]], jossa tietoa tavoitellaan avoimesti, arvostelevasti ja julkisesti koeteltavin havainnoin, on
Vuonna [[1914]] [[James H. Leuba]] havaitsi, että 58 % tuhannesta satunnaisesti valitusta yhdysvaltalaisesta luonnontieteilijästä ei uskonut jumalaan tai epäili tämän olemassaoloa. Tiedelehti ''[[Nature]]'' toisti tutkimuksen vuonna [[1996]]. Tulosten mukaan 60,7 % tieteenharjoittajista oli uskonnottomia tai epäileviä.
| |||