Ero sivun ”Vuoksen vesistö” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkit oikein
puunuitto
Rivi 2:
 
[[Kallaveden reitti]] lännessä ja [[Pielisen reitti]] idässä muodostavat vesistön tärkeimmät pohjoisen puolen valuma-alueet ja ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle mm. [[Kuopio]]on ja [[Joensuu]]hun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään [[vesivoima]]loiden avulla [[sähkö]]ntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat [[Pielisjoki|Pielisjoessa]] olevat [[Kaltimo]]n ja [[Kuurna]]n voimalat sekä Huruskosken voimala [[Varkaus (kaupunki)|Varkaudessa]].
 
Puuta [[puunuitto|uitetaan]] Vuoksen vesistössä runsaasti, johtuen monien [[puunjalostusteollisuus|puunjalostusteollisuuden]] laitosten sijainnista sen ympäristössä. Tärkeitä teollisuuslaitoksia on [[Imatra]]lla, [[Joutseno]]ssa, [[Lappeenranta|Lappeenrannassa]] ja Varkaudessa. Uittomäärät vaihtelevat vuosittain 800.000 m³ ja 1,4 miljoonan m³ välillä.
 
Vuoksen vesistö laskee [[Vuoksi|Vuoksea]] pitkin (156 km) [[Venäjä|Venäjän]] puolelle [[Laatokka|Laatokkaan]]. Vuoksen alkuun on rakennettu [[Imatrankoski|Imatrankoskelle]] ([[1929]]) ja [[Tainionkoski|Tainionkoskelle]] ([[1947]]–[[1951]]) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin [[Fortum]] Oyj.
 
Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee [[Saimaan kanava]]a pitkin [[Lappeenranta|Lappeenrannasta]] Venäjän puolelle [[Viipuri]]in.
 
==Katso myös==