Ero sivun ”Selkokieli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 12:
lukemista.
 
Selkokieltä on käytetty enimmäkseen vain painetussa tekstissä, mutta jonkin verran myös puhuen esitettynä. Suomenkielistä kirjallisuutta on käännetty selkokielelle, esimerkiksi [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit, Raamatun kertomuksia, Kalevalan tarinoita, [[Tove Jansson|Tove Janssonin]] Muumi-kirjoja sekä [[Sisko IstanmäenIstanmäe]]n romaani Liian paksu perhoseksi. Alkuperäisiä selkokielellä kirjoitettuja kirjoja on jo melko paljon. Joukossa on sekä kaunokirjallisia että tietokirjoja, esimerkiksi Suomen historiaa, tietotekniikkaa, lastenkirjoja ja jopa yksi dekkarikin. Myös viranomaiset ja yritykset ovat pienessä määrin teettäneet tiedotusaineistoa selkokielellä. Tunnettuja selkokirjailijoita ovat muun muassa Pertti Rajala, Ari Sainio, Johanna Kartio ja Marja Simola.
 
Vuodesta 1990 Suomessa on ilmestyneet selkokieliset sanomalehdet Selkouutiset (26 numeroa vuodessa, 2007) ja ruotsinkielinen LL-Bladet. Ainoa selkokielinen aikakauslehti on Leija, jota on julkaissut Kehitysvammaisten tukiliitto ry vuodesta 1983. Kuurosokeiden ihmisten selkokielinen lehti on nimeltään Tuntosarvi.