Ero sivun ”Heinäveden reitti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 87.94.112.131 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jukka Kolppanen tekemään versioon. |
|||
Rivi 28:
Talvella [[1892]] alettiin perata Suvasveden ja Kermajärven välistä kulkuväylää Kärängänvirran ja Rusinvirran kautta Varisveteen ja siitä [[Karvio]]on. Kuitenkin huomattiin väylän olevan paikoin liian kapea, alle 30 [[jalka (mittayksikkö)|jalkaa]]. Näin päätettiin tehdä esitys väylän oikaisemisesta.
[[Karvionkoski|Karvionkosken]] viereen oli seuravaaksi rakennettava kanava, joka ratkaisi kuljetuspulmat Heinävedeltä Kuopioon. Kanavan rakennustyöt aloitettiin [[1895]] heinäkuun alussa. [[31. elokuuta]] [[1986]] kanava oli sulkuportteineen valmis ja kanavahenkilökunnan asunnot valmiita. Rakentaminen maksoi kunnalle 120 206 markkaa. Pituutta kanavalle tuli 175 metriä, pohjaleveydeksi 9 metriä. Sen sululle tuli pituutta 35,5 metriä, syvyyttä 2,1 metriä ja leveyttä 7,5 metriä. Siihen mahtuvat 31 metrin pituiset, noin seitsemän metrin levyiset ja 1,4 metrin syvyydessä kulkevat laivat.
====Kanavointi Kermajärveltä Savonlinnaan - Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan kanavat====
Rivi 39:
Kerman yksisulkuinen kanava rakennettiin 200 metriä pitkäksi Kermajärven ja Koskilahden väliin. Sulkumitoista tehtiin samat kun Karvion ja [[Saimaan kanava|Saimaan]] kanaviin. Vedenpintojen korkeusero kanavan molemmin puolin on 2,65 metriä. Kaivannonniemen poikki kahden kilometrin päähän Kerman kanavasta rakennettiin Vihovuonteen kanava ohittamalla Vihovuonteenkoski. Pituutta kanavalle tuli 190 metriä. Vääräkosken avokanava on kilometri Vihovuonteen kanavasta. Pituutta sillä on 140 metriä ja leveyttä 15 metriä. Alimmainen Heinäveden reitin kanavista tuli Pilpankosken itäiseen haaraan. Läntistä haaraa syvennettiin ampumalla vedenalaisia kallioita. Pohjaa kaivettiin 1903 tammikuusta lähtien vuoteen 1904, ja sulku portteineen valmistui elokuussa 1904. Liikenteelle kanava avautui lokakuussa. Rakentaminen maksoi yhteensä 204 578 markkaa. Pituutta sillä on 200 metriä.
Pilpan kanavalta vähän matkaa Savonlinnan suuntaan sijaitsee Koukunpolveksi kutsuttu laivareitin kohta, jossa on jyrkkä mutka. Sen kuvalla on mainostettu Heinäveden reittiä ja Suomea.
====Juojärven vesistön yhdistäminen muuhun Heinäveden reittiin====
Rivi 58:
Ensimmäiset miehet palkattiin [[1911]] toukokuussa. [[1912]] rakentamisessa oli jopa 300-400 miestä vuodenajasta riippuen. Siitä tarve vähentyi ja [[1915]] lopussa rakentamassa oli ainoastaan noin 20 miestä. Alueella oli myös räjähdysaineiden säilyttämisen kiintiöitä. [[Varistaipale|Varistaipaleen kylässä]] sai säilyttää kerralla 1 100 kiloa dynamiittia ja 300 kiloa poraruutia. Rakennusaikana sattui viisi vakavaa onnettomuutta. Kuollut ei kukaan. Lääkärin hoitoon johtavia tapauksia sattui 1 528 kappaletta. Lapsille oli järjestetty koulunkäyntimahdollisuus Palokin kansakoulussa. [[palkkaus|Tuntipalkka]] oli vuodenajasta riippuen 2,5 - 4 markkaa.
Kesällä [[1916]] kanavointityö valmistui. Työ oli maksanut 1 415 518 markkaa. Työkalut myytiin huutokaupassa ja niistä saatiin 25 229 markkaa. Lopulliset kustannukset olivat täten 1 389 784 markkaa. Budjetissa pysyttiin, juuri ja juuri.
===Laivaliikenne===
Rivi 65 ⟶ 64:
Heinäveden reitin valmistuminen vilkastutti Heinäveden laivanvarustusta: [[1905]] perustettiin Heinäveden höyryvenhe Osuuskunta, joka tilasi [[Varkaus (kaupunki)|Varkautelaiselta]] telakalta matkustajahöyrylaivan, joka valmistui [[1906]]. Se ristittiin paikkakunnan mukaan [[SS Heinävesi|Heinävedeksi]]. Heinävesi II valmistui vuonna [[1907]] ja [[1908]] hankittiin vielä Heinävesi III. Kallavesi-laivan nimi muutettiin vuonna [[1917]] Heinävesi IV:ksi.
Matkustajalaivaliikenteen kannattavuus on ollut ajoitellen vähemmän kannattavaa. Heinäveden Höyryvenhe Osuuskunnan ja [[1921]] perustetun [[Heinäveden Höyrylaiva Oy]]:n mentyä reittiä liikennöi [[Saimaan laivamatkat Oy]] samoisilla Heinävesi-laivoilla vuoden [[1981]] konkurssiinsa asti, jonka jälkeen reitillä on liikennöinyt [[Roll-Laivat Oy]] Kuopiosta, joka toimii vieläkin. [[Ms Puijo]] liikennöi Kuopio - Heinävesi - Savonlinna -reittiä sekä Heinäveden kanavaristeilyjä [[Kerma (kylä)|Kerma]] - Heinävesi - Karvio ja toisinpäin. Ms Puijo liikennöi kesäisin tiistaina, torstaina ja sunnuntaina Kuopiosta Heinäveden kautta Savonlinnaan, maanantaina, keskiviikkona ja lauantaina Savonlinnasta Heinäveden kautta Kuopioon sekä perjantaisin Savonlinnasta
Nykyisin Heinäveden reitti on Saimaan alueen vesistön suosituin vesireitti. Sitä pitkin kulkee noin 2200-2400 venettä ja 100 alusta kesässä.
| |||