Ero sivun ”France Prešeren” versioiden välillä

Prešereniä pidetään slovenialaisen runouden johtohahmona, joka on saanut runsaasti tunnustusta niin kotimaassaan kuin muualla Euroopassakin. Häntä pidetään myös yhtenä Euroopan parhaista [[romantiikka| romantiikan]] ajan kirjailijoista. Toisinaan hänen nimensä kirjoitetaan saksalaisempaan muotoon "Franz Prescheren", erityisesti dokumenteissa ajalta, jolloin Slovenia oli osa [[Itävalta]]a.

France Prešeren syntyi 3.12.1800 maanviljelijäperheeseen Vrban kylässä, Sloveniassa. Prešerenin äiti olisi halunnut hänestä papin, mutta tuleva runoilija valitsi toisin. Hän opiskeli [[Wien]]in yliopistossa filosofiaa[[filosofia]]a ja myöhemmin lakia[[laki]]a. Saatuaan laissa tohtorin arvon Prešeren palkattiin [[Ljubljana]]an erääseen lakifirmaan assistentiksi. Itsenäistä lakimiestä Prešerenistä ei kuitenkaan koskaan tullut.

Prešeren kuoli 8.2.1849 Kranjissa[[Kranj]]issa, Sloveniassa.

''Sonetni Venecin'' on kirjoitustyyliltään erikoinen: yhden sonetin viimeisestä rivistä tulee seuraavan sonetin ensimmäinen rivi, ja näin kaikki 14 sonettia muodostavat tunteellisen lyriikan yhteenpunotun seppeleen, jossa yhtä sonettia ei voi olla ilman toista. Kaikkien 14 sonetin ensimmäiset rivit puolestaan muodostavat uuden sonetin, ja tämän sonetin jokaisen rivin ensimmäiset kirjaimet taas muodostavat sanat "Primicovi Julji", suomennettuna "Julija Primicille".

Seitsemäs säkeistö eräästä Prešerenin runosta, [[Zdravljica]]sta (suom. ''Maljalaulu''), on ollut Slovenian [[kansallislaulu]] vuodesta 1991. Lisäksi Prešerenin kuolinpäivä, helmikuun toinenkahdeksas, on slovenialaisen kulttuurin päivä, joka tunnetaan myös nimellä Prešerenin päivä. Hänen kuvansa oli myös tuhannen tolarin setelissä.