|
:''»Kun nämä ihmiset, niin kuin näen ja tiedän, eivät tunne mitään jumalanpalvontaa eivätkä ole myöskään epäjumalanpalvelijoita, vaan hyvin lauhkeita, hyvin rehellisiä, eivät tapa toisiaan eivätkä riistä toisiltaan vapautta, eivät käytä aseita ja ovat niin pelokkaita, että sadat pakenevat yhtä ainoata meikäläistä jopa silloinkin kun leikimme heidän kanssaan; kun he lisäksi ovat hyvin herkkäuskoisia, uskovat taivaalliseen Jumalaan ja että me olemme tulleet alas taivaasta, oppivat helposti ne rukoukset, mitä heille opetamme, ja tekevät ristinmerkinkin perässämme, niin päättänevät Teidän Korkeutenne tehdä heistä kristittyjä, ja uskon, että kun vain ryhdytään toimeen, voitaisiin lyhyessä ajassa kääntää monia kansoja pyhään uskoomme ja Teidän Korkeutenne saisivat hankituksi suuria valtakuntia ja rikkauksia, samoin kaikki espanjalaiset alamaisennekin, sillä epäilemätöntä on, että näissä maissa on mitä suurimmat määrät kultaa, eikä ole perätöntä, mitä seurassani olevat intialaiset sanovat: näillä saarilla on seutuja, joissa kaivetaan kultaa, mitä asukkaat kantavat kaulassaan, korvissaan, ranteissaan ja nilkoissaan ja muovaavat raskaiksi soljiksi. Sitä paitsi on vielä jalokiviä ja kalliita helmiä ja paljon mausteita. Rio de Maresissa on paljon mastiksia ja voitaisiin helposti kasvattaa enemmänkin, koska nämä puut istutettaessa juurtuvat pian; niillä on samanlaiset lehdet ja hedelmät kuin mastiksipuulla, mutta ne ovat vain suurempia kuin ne, joista Plinius puhuu ja joita näin Kioksella. Annoin tehdä uurtoja useihin puihin nähdäkseni, tihkuisiko niistä hartsia. Mutta kun täällä ollessani yhtä mittaa on satanut, sain kokoon vain vähän, ja tuon sen Teidän Korkeuksillenne. Todennäköisesti ei ole ollut oikea aika viiltää puita, mikä on tehtävä, sikäli kuin tiedän, silloin kun talvi on lopussa ja ne alkavat kasvaa.»''
==Matkat==
Kolumbus kävi Amerikassa kaikkiaan viisi kertaa, neljästi elävänä ja kerran ruumiina.
===Ensimmäinen matka===
[[3. elokuuta]] [[1492]] Kolumbus lähti Palosista kolmella laivalla: ''[[Santa María (purjealus)|Santa María]]'', ''[[Niña]]'' ja ''[[Pinta]]''. Laivat olivat Juan de la Cosan sekä Pinzónin veljesten (Martin ja Vicente Yáñes) omaisuutta, mutta hallitsijat pakottivat asukkaat luovuttamaan ne Kolumbuksen käyttöön.
Hän purjehti ensin Kanariansaarille, jotka olivat Kastilian omaisuutta. Siellä hän täydensi varastojaan ja korjasi aluksia. 6. syyskuuta alkoi viisiviikkoinen matka meren yli.
Tarinan mukaan Kolumbus kirjasi lokikirjaansa kuljetun matkan erikseen miehistölle kerrottavaksi ja oikean matkan. Lokikirjasta on kuitenkin olemassa vain lyhennelmä, jonka teki Bartolome de Las Casas, eikä tämä ollut merenkävijä. Todennäköistä on, että Kolumbus kirjasi matkat kahden erimittaisen ''lenguan'' mukaan. Niiden suhde on noin 5:6 eli geometrisen mitan ja Portugalin merenkävijöiden mitan suhde.
29 päivän matkan jälkeen miehistö näki lintuja lentämässä länteen, ja suuntaa muutettiin maan saavuttamiseksi.
[[Kuva:Christopher Columbus3.jpg|300px|thumb|Kolumbuksen maihinnousu]]
Kolumbus saavutti viimein [[12. lokakuuta]] [[1492]] saaren, jolla hän antoi nimen ''San Salvador'' (Pyhä Pelastaja), ja kirjasi muistiin alkuasukkaiden nimen "Guanahani". Vieläkään ei ole varmuutta, mikä [[Bahama]]saarista saari oli. 1800-luvulla sen uskottiin olevan Suuri Turksaari, 1900-luvulla San Salvador -saari (jota kutsuttiin vuoteen 1925 Watlingsaareksi). Nykyisin saaren uskotaan olevan joko Samana Cay tai Plana Cays.
Alkuasukkaat, taínot tai arawakit olivat rauhallisia ja ystävällisiä. Kolumbus kirjoitti kirjeen Isabellalle ja Ferdinandille, että heidät kaikki voitaisiin laivata Kastiliaan, tai 50 miestä voisi pakottaa alkuasukkaat tekemään mitä halutaan. Kolumbus kirjoitti "intiaanien" ystävällisestä viattomuudesta trooppisessa paratiisissaan siten, että sai aikaan kestävän myytin jaloista villeistä. Ensimmäisellä matkalla ei vuodatettu verta; Kolumbus uskoi, että käännytys kristinuskoon voitaisiin saavuttaa rauhallisesti.
Ensimmäisellä matkallaan Kolumbus tutki myös Kuuban koillisrannikkoa (saavutettiin [[28. lokakuuta]]) ja [[Hispaniola]]n pohjoisrannikkoa ([[5. joulukuuta]]), saarelle hän antoi nimen ''La Isla Española''. Hän uskoi Kuuban vuorten olevan Himalaja. Santa Maria ajoi karille, ja jouduttiin hylkäämään. 39 miestä jäi La Navidadin linnoitukseen.
[[Kuva:Christopher Columbus9.jpg|300px|thumb|Kolumbuksen paluu]]
[[4. tammikuuta]] [[1493]] Kolumbus kääntyi paluumatkalle. Hän ei ymmärtänyt tuulia, vaan joutui vastatuuleen ja yhteen vuosisadan rajuimmista myrskyistä. Ainut mahdollisuus oli purjehtia Portugaliin, missä hänelle kerrottiin myrskyssä menetetyn sata karavellia. Jotkut ovat myöhemmin spekuloineet paluun Portugaliin olleen harkittu. Kolumbus pidätettiin, eikä hän päässyt Espanjaan ennen kuin 15. maaliskuuta, jolloin sana löydetystä reitistä oli jo levinnyt läpi Euroopan.
Kolumbus sai sankarin vastaanoton. Hän toi näytteille vangittuja villejä ja löytämäänsä kultaa. Kolumbus esitteli myös tupakkakasvin, ananaksen, kalkkunan ja riippumaton. Kallisarvoista [[pippuri]]a, [[inkivääri]]ä tai [[Mausteneilikka|neilikkaa]] hän ei ollut löytänyt, mutta [[chili]]pippurin kylläkin.
===Toinen matka===
Toiselle matkalleen Kolumbus lähti [[24. syyskuuta]] [[1493]]. Silloin hänellä oli seitsemäntoista laivaa, joissa oli tuhatviisisataa henkeä, hevosia, siemenviljaa, viiniköynnöksiä ja muuta tavaraa uusiin maihin perustettavien siirtokuntien tarpeiksi. Kanariansaarilta matka valtameren ylitse kesti kaksikymmentä päivää.
Hänellä oli silloin mukanaan veljensä Diego Kolumbus, joka jäi Españolan saarelle perustetun Isabella-siirtokunnan ylipäälliköksi. Itse hän lähti etsimään saaren sisäosista kultaa ja löysikin kulta-alueen. Sitten hän purjehti Kuubaan ja Jamaikaan, mutta palasi sieltä huonossa kunnossa syyskuussa 1494 Isabellaan, mihin sillä välin oli tullut hänen toinenkin veljensä, Bartolomé, tuomaan siirtokunnalle lisää muonaa, joka olikin tarpeen, sillä espanjalaiset eivät kyenneet oudoissa oloissa tulemaan toimeen. Kristoffer Kolumbuksen ollessa matkalla osa väestöä oli alkanut niskuroida Diegoa vastaan, ja elämöiminen puhkesi lopulta ilmikapinaksi; niskuroitsijat anastivat Bartolomén laivat ja lähtivät Espanjaan kantelemaan kuningasparille Kolumbusta vastaan.
Mellastelevien espanjalaisten ilkityöt aiheuttivat kiistan saaren alkuasukkaiden kanssa, ja lähes satatuhantinen intiaaniarmeija kävi heidän kimppuunsa siitä huolimatta, että Kolumbus oli kaikin tavoin omalta osaltaan pyrkinyt rauhallisiin väleihin intiaanien kanssa. Intiaanit hävisivät taistelun, tuhannet saivat surmansa ja sotavangit otettiin orjiksi; viisisataa lähetettiin Sevillaan myytäviksi.
Espanjaan menneet niskurit saivat aikaan, että kuningaspari lähetti Españolaan luottamusmiehen tutkimaan saaren oloja, ja Kolumbus lähti itse Espanjaan antamaan selitystä. Hän sai kumotuksi häntä vastaan tehdyt syytökset helposti, vieläpä hänelle varustettiin laivastokin, kun hirmumyrsky oli Españolassa tuhonnut kaikki siellä olleet laivat paitsi sitä ainoata, jolla Kolumbus palasi Espanjaan.
===Kolmas matka===
Kolmannelle matkalle ei riittänyt miehiä. Sota Ranskaa vastaan oli käynnissä, ja Kolumbus sai laivojensa väeksi maanpakolaisuuteen tuomittuja rikollisia, ja hän lähti [[30. toukokuuta]] [[1498]] kolmannelle matkalleen kuudella aluksella. Kanariansaarilla hän jakoi laivastonsa kahtia. Toinen osa purjehti suoraan Españolaan, toisella hän itse lähti eteläisempää tietä [[Kap Verde]]n saarien kautta, ja päätyi monen vastuksen perästä Etelä-Amerikan mantereelle, [[Orinoco]]-virran suun seuduille.
Hän ei kuitenkaan ryhtynyt tarkemmin tutkimaan uutta löytämäänsä maata, vaan kiirehti Españolaan, missä asiat olivat taas hullusti. Siellä oltiin tyytymättömiä Bartolomé Kolumbuksen tiukkaan hallintoon, ja saaren ylituomari Roldan oli asettunut kapinallisten johtajaksi »mokomaa muukalaista» vastaan. Kristoffer Kolumbus saapui juuri silloin saarelle, antautui neuvotteluihin kapinallisten kanssa, ja rauhan saavuttamiseksi suostui nöyryyttäviin ehtoihin.
Sillä välin panettelijat olivat Espanjassa tehneet työtä, ja tuloksena oli, että Españolaan lähetettiin uusi käskynhaltija Francisco de Bobadilla, joka perille tultuaan hankki itselleen joukkojen suosion antamalla kaikille kullankaivuuluvan, kun Kolumbuksen veljekset sattuivat olemaan poissa. Näiden palatessa Bobadilla vangitsi Kolumbukset ja lähetti heidät kahleissa Espanjaan.
Matkalla laivan kapteeni olisi päästänyt Kolumbuksen kahleista, mutta siihen Kolumbus ei suostunut, ja kahleissa hän astuikin maihin laivasta Cádizissa marraskuussa [[1500]]. Kuningaspari lausui heti syvän paheksumisensa Kolumbuksen vangitsemisen johdosta, hänet vapautettiin, ja hänelle annettiin kaksituhatta tukaattia, jotta hän saattoi arvonsa mukaisesti matkustaa Granadaan kuningasparin luo. Entistä ylivaltaansa uudessa maanosassa hän ei kuitenkaan enää saanut.
Bobadilla ei kyennyt hallitsemaan siirtokuntaa, missä kurittomuus kasvoi ja mielivalta alkoi rehottaa. Saarelle lähetettiin uusi ylituomari ja hallinnonhoitaja, ja Bobadilla sai käskyn palata Espanjaan. Laivastossa, jossa hän matkusti, oli mukana Kolumbusta vastaan kapinoinut Roldan vankina. Laivasto tuhoutui melkein kokonaan: Siitä tuli perille vain yksi alus, jossa kuljetettiin Kolumbuksen omaisuutta; se oli vapautettu Bobadillan toimeenpanemasta takavarikosta. Bobadilla ja Roldan eivät olleet siinä aluksessa.
Tällä välin Portugali oli voittanut kilpajuoksun Intiaan: [[Vasco da Gama]] palasi syyskuussa [[1499]] matkaltaan Intiasta, mihin hän oli purjehtinut Afrikan ympäri.
===Neljäs matka===
Vielä neljännen kerran Kolumbus lähti meren taakse [[11. toukokuuta]] [[1502]]. Hänellä oli neljä pientä laivaa ja sataviisikymmentä miestä, veljensä Bartolomé ja kolmitoistavuotias poikansa Fernando. Nyt matka kesti Kanariansaarilta Martiniquelle yhdeksäntoista päivää. Españolan saaren käskynhaltija Ovando ei sallinut Kolumbuksen nousta lainkaan maihin, ja Kolumbus jatkoi matkaansa Kuuban ja Jamaikan eteläpuolitse Hondurasin rannoille. Hän etsi sieltä salmea, josta pääsisi Intian mereen. Sellaista salmea ei tietenkään löytynyt, mutta Veraguan tienoilla hän totesi kannaksen sisäosissa huomattavia kulta-alueita. Hän ryhtyi perustamaan siirtokuntaa, mutta oli vähällä joutua kaikkineen tuhoon intiaanien hyökkäyksessä. Kahdella aluksella hän vihdoin pääsi kesäkuussa 1503 Jamaikan saarelle. Tuolloin laivat vuotivat niin kovasti, että ne oli ohjattava matalikolle: Niiden kannelle rakennettiin asuttavia majoja.
Heillä ei ollut työkaluja uusien laivojen rakentamiseen, ja ruokaakin he saivat vain vaihtokaupalla Jamaikan ystävällisiltä alkuasukkailta. Kaksi merimiestä lähti amiraalin pyynnöstä muutamien intiaanisoutajien keralla 190 kilometrin päässä olevaan Españolaan, kertomaan asiasta Ovandolle. Uhkarohkea yritys onnistui sikäli, että miehet pääsivät perille, mutta Ovando ei lähettänyt pyydettyä apua.
Tukalassa asemassaan Kolumbus sairastui, miehet alkoivat mellastaa saaressa ja suututtivat alkuasukkaat. Kolumbus pelastui kuunpimennyksen avulla. Hän tiesi sen ennakolta Regiomontanuksen »Ephemerideistä», ja lähetti intiaanipäällikölle sanan, että Jumala on suuttunut heihin ja päättänyt rangaista heitä, koska he näännyttivät nälkään hänen valittunsa; vihansa merkiksi Jumala pimentäisi kuun. Kun kuu pimeni Kolumbuksen ennustamalla hetkellä, kantoivat hätääntyneet intiaanit Kolumbukselle ruokatarpeita, ja Kolumbus lupasi, että jos he vastakin huolehtisivat haaksirikkoisten muonituksesta, niin Jumala antaisi kuun paistaa.
Kun kahdeksan kuukautta oli kulunut avunhakijain lähdöstä eikä Ovandolta kuulunut apua, syntyi tyytymättömän miehistön keskuudessa aseellinen kapina, jonka Bartolomé Kolumbus kukisti. Ja sitten, eräänä huhtikuun päivänä 1504, näkyi merellä laiva, josta souti vene haaksirikkoisten luo. Siinä tuotiin Ovandolta viinipullo, paisti ja – kirje, ettei ollut joutilaita laivoja haaksirikkoisten kuljettamiseen.
Mutta Ovandon häpeällinen teko tuli Españolan siirtokunnassa tietoon, ja siirtolaisten suuttumusta peläten Ovandon oli vihdoin kesäkuun lopulla lähetettävä laiva noutamaan haaksirikkoisia, samaan aikaan kuin avunhakijatkin olivat lopulta saaneet hankituksi aluksen samaan tarkoitukseen. Nämä kaksi alusta luovivat kolme viikkoa kovassa vastatuulessa ennen kuin pääsivät Españolaan. Sieltä Kolumbus kuukauden kuluttua lähti veljineen ja poikineen Espanjaan.
Valtameren amiraali ja Intian varakuningas oli nyt köyhä mies, sillä viimeiset varansa hän oli antanut merimiesten palkoiksi, joita hallitus ei suostunut maksamaan. Hän saapui kotimaahan [[26. marraskuuta]].
Kuningatar Isabella oli kuollut muutamia päiviä ennen Kolumbuksen paluuta. Kuningas Ferdinand ei ollut koskaan ollut ihastunut Kolumbukseen eikä tahtonut kuulla puhuttavan Españolan hallinnon luovuttamisesta Fernando Kolumbukselle niin kuin tämän isä oli toivonut. Siellä piti yliherruutta julma Ovando, joka pani toimeen verilöylyjä alkuasukkaiden keskuudessa saadakseen heidät raatamaan kullan hankkimiseksi Espanjalle. Ja kun hän oli hävittänyt sen saaren 800 000 henkeä käsittävän väestön melkein sukupuuttoon, hän sai Espanjan hallitukselta luvan hankkia lisää orjia Bahamasaarilta.
Kolumbus oli käynyt kerran tapaamassa kuningas Ferdinandia, pyytäen takaisin oikeuksiansa ja inhimillisempää kohtelua Españolan alkuasukkaille. Hänen esityksensä lykättiin neuvoston tutkittavaksi – eikä neuvosto pitänyt kiirettä. Kuolema korjasi Kristoffer Kolumbuksen [[Valladolid]]issa [[20. toukokuuta]] 1506, ennen kuin kuninkaan neuvosto oli ehtinyt käsitellä Kolumbuksen asiaa.
Kolumbuksen kuoltua hänen ruumiistaan poistettiin liha niin, että vain luut jäivät jäljelle. Ensin ruumis siirrettiin Valladolidiin, seitsemän vuotta myöhemmin [[Sevilla]]an, ja hänen poikansa Diegon, Hispaniolan kuvernöörin pyynnöstä vuonna [[1542]] Santo Domingoon. Kun San Domingo vuonna [[1705]] joutui Ranskalle, Kolumbuksen ruumis vietiin Havannaan, ja kun Espanjan oli luovutettava Kuubakin, vuonna [[1898]] Yhdysvalloille, ruumis palautettiin valtameren yli Sevillaan. Santo Domingosta kuitenkin löydettiin vuonna [[1877]] laatikko, jossa oli luunkappaleita ja Kolumbuksen nimi. Luista otettiin DNA-näytteet kesäkuussa [[2003]]. [[19. toukokuuta]] [[2006]] varmistettiin, että ainakin osa Espanjaan haudatuista luista todella oli Kolumbuksen jäännöksiä.<ref>[http://www.usatoday.com/news/world/2006-05-19-columbus-bones_x.htm?csp=34 Scientists confirm Christopher Columbus' bones] (USA Today)</ref>
==Lähteet==
|
