Ero sivun ”Tutkijaliitto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
Suomen Tutkijaliiton alku sijoittuu 70 -luvun akateemisen vasemmistoradikaalismin opiskelijaliikehdintään. Perustava kokous järjestettiin [[Sosialistinen opiskelijaliitto|Sosialistisen opiskelijaliiton]] aloitteesta 18. tammikuuta 1976. Järjestö teki alkuvuosina läheistä yhteistyötä [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] oppositioon kiinnittyneen "[[Taistolaisuus|taistolaisen]]" opiskelijaliikkeen kanssa. Tutkijaliiton historiaa tutkineen Kimmo Lindin mukaan se "omaksui ja jatkoi puoluepoliittisen opiskelijalinjan konseptiota suhteellisen suoraan ja kritiikittömästi aina 1970-luvun lopulle asti."<ref>Lind 1998, s. 22-23,38.</ref> Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi [[Seppo Toiviainen]]. 70-luvulla liiton toiminta oli laajinta ja sen jäsenmäärä historiansa suurin. Liitto julkaisi monititeellisesti kuitenkin pääosin "marxilaisesti" suuntautunutta tutkimusta ja keskusteluja marxilaisesta teoriasta.(Esim. Kosonen, Sutela, Willner: Keskustelua marxilaisesta arvoteoriasta. Tutkijaliitto 1979.)
 
1980-luvun alussa liitossa jo vähemmistöksi jääneet taistolaiset marssivat liitosta ulos. Liitosta muodostui monitieteellisen kriittisen tutkimuksen yhteen kokoava järjestö. Alun marxilaisesta tieteen painotuksesta siirryttiin yleiseen kriittiseenkriittisen yhteiskunnan, tieteen ja teorian reflektioontutkimuksen tukemiseen. EdistyksenYhteiskunnalisen painostusedistyksen teema korvaantui yhteiskuntakritiikin painotuksella. Monitieteellisyyys pysyi yhä liiton ohjelmassa, mutta todellisuudessa liiton painopiste oli selvästi yhteiskunnallisessa ja varsinkin [[sosiologia|sosiologisessa]] tutkimuksessa, sekä yhteiskuntateorian[[yhteiskuntateoria]]n klassikoiden julkaisussa. Liitosta muodostui yhä enemmän yhteiskuntatieteilijöiden ja tutkijoiden järjestö. Puheenjohtajina toimivat?
 
801980-luvulla Tutkijaliitto oli osaltaan tuomassa [[moderni]] ja [[postmoderni]] keskustelua Suomeen. (Esim. [[Sironen]], [[Kotkavirta]] (toim.): Moderni/Postmoderni. Lähtökohtia keskusteluun. Tutkijaliitto 1986.) Yhteiskuntakritiikistä siirryttiin yyhteiskuntatieteellisen aikalaisdiagnoosin[[aikalaisdiagnoosi]]n suuntaan.
 
901990- luvun alussa liitossa painottui yhteiskuntateorian lisäksi myös aate-, sosiaali- ja mikrohistorian tutkimus. (esim. [[Tuomas Seppä]], [[Tapani Hietaniemi]], [[Heikki Mikkeli]], [[Juha Sihvola]] (toim.): Historian alku - Historian filosofia, aatehistoria, maailmanhistoria. Liiton puheenjohtajana toimi [[Marja Järvinen]].
 
901990-luvun puoliväissä liitto otti jälleen uutta suuntaa. Painotus siirtyi yhä teoreeettisempaan ja filosofisempaan suuntaan. 90-luvun puolivälissä liitossa perustettiin uusi Paradeigma sarja, jonka aloitti yllättävästi konservatiivisen Italiaisen antiikin filosofian ja Nietzsche tutkijan Filosofian synty -teos. Paradeigmasta muodostui yhä vahvemmin Eurooppalaisen ajattelun "klassikko" sarja.
Liiton puheenjohtajana toimi [[Jussi Vähämäki]].