'''Carl Albert Edelfelt''' ([[1818]] – [[1869]]) oli Suomessa vaikuttanut [[ruotsalainen]] arkkitehti. Edelfelt oli sukujuuriltaan [[Itä-Göötanmaa]]lta lähtöisin olevasta aatelissuvusta. Hän muutti isänsä kuoleman jälkeen enonsa luo Suomeen 14-vuotiaana, ja jäi Suomeen. Hän opiskeli arkkitehdiksi ja sai nimityksen Hämeen lääninarkkitehdiksi v. [[1855]]. Vuonna [[1867]] hänet nimitettiin [[Rakennushallitus|yleisten rakennusten ylihallituksen]] ylijohtajaksi. Edelfelt kuoli v. [[1869]] verensyöksyyn.
Edelfelt oli sukujuuriltaan Itä-Götanmaalta lähtöisin olevasta aatelissuvusta. Hän muutti isänsä kuoleman jälkeen enonsa luo Suomeen 14-vuotiaana, ja jäi Suomeen. Hän opiskeli arkkitehdiksi ja sai nimityksen Hämeen lääninarkkitehdiksi v. [[1855]]. Vuonna [[1867]] hänet nimitettiin [[Rakennushallitus|yleisten rakennusten ylihallituksen]] ylijohtajaksi. Edelfelt kuoli v. [[1869]] verensyöksyyn.
Edelfelt meni naimisiin v. [[1852]] porvoolaisen laivanvarustajan tyttären [[Alexandra Brandt]]in kanssa. Esikoisesta [[Albert Edelfelt|Albertista]] tuli Suomen tunnetuimpiin kuuluva taidemaalari.
Edelfeltin tunnetuin työ oli asemarakennusten suunnitteleminen Suomen ensimmäiselle rautatieosuudelle, Helsinki-–Hämeenlinna-rautatielle. Alkuperäiset asemapaikkakunnat olivat [[Helsinki]], [[Tikkurila]], [[Järvenpää]], [[Hyvinkää]], [[Riihimäki]], [[Turenki]] ja [[Hämeenlinna]]. Edelfelt suunnitteli asemat 1850-luvun lopussa ja ne valmistuivat v. [[1861]]. Pääteasemat Helsinki ja Hämeenlinna sekä tärkeä vaihtoasema Tikkurila saivat tiiliset asemarakennukset, muut tehtiin puusta. Nykyaikaan asti ovat säilyneet [[Tikkurilan vanha asemarakennus|Tikkurilan]], Järvenpään, Hyvinkään ja Turengin asemat. Helsingin asema purettiin vuonna [[1909]] [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] aseman valmistuttua, Hämeenlinnan asema tuhoutui [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] vuonna [[1918]] ja Riihimäen asema purettiin 1930-luvulla uuden aseman tieltä. Vaikutteita Edelfeltin sanotaan saaneen saksalaisista ja sveitsiläisistä asemarakennuksista.
Edelfeltin muista töistä tunnetuin on [[Helsingin yliopisto|Helsingin yliopiston]]n [[Arppeanum]]-rakennus. Vuonna [[1869]] [[Senaatintori]]n koilliskulmaan valmistunut, yliopiston rehtorin A. E. Arppen mukaan nimetty Arppeanum rakennettiin alkuaan yliopiston kemian laitosta ja museokokoelmia varten. Nykyisin rakennuksessa toimii [[Yliopistomuseo]]. Arppeanum edustaa venetsialaistyylistä [[uusrenessanssi]]a, ja se on kuuluisa etenkin valurautaisesta, neljän kerroksen korkuisesta pääportaikostaan.
[[Luokka:Ruotsalaiset arkkitehdit|Edelfelt, Carl Albert]]
