Ero sivun ”Kalvinismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: bg, da, eo, es, et, fa, frp, ja, lt, ms, no, sk, tr, uk muokkasi: hu, zh |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Protestantismin merkitys laajentui [[1500-luku|1500-luvulla]] pian koskemaan myös muitakin kuin [[Kirkko|kirkkoa]] ja [[Martti Luther|Lutheria]], esimerkiksi [[Sveitsi|Sveitsissä]] uskonpuhdistus oli [[Saksa|Saksaa]] enemmän poliittinen ja yhteiskunnallinen liike. Sveitsin uskonpuhdistajana tunnetun [[Ulrich Zwingli|Ulrich Zwinglin]] ja Lutherin yhteistyön rapautuessa kehittyi protestantismin toinen haara, reformoitu kirkko, joka nojaa Zwinglin ja Calvinin oppeihin. Riippuen kansallisesta ja teologisesta traditiosta, reformoidun kirkon edustajista käytetään nimitystä reformoidut, kalvinistit tai [[Presbyteerikirkko|presbyteerit]].
Lutherin ja Calvinin erona on, että Luther säästi katollisesta kirkosta suurimman osan siitä, mitä Raamattu ei suoranaisesti kieltänyt, Calvin ja Zwingli taas poistivat kirkosta kaiken, jota Raamttu ei määrännyt.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että kaikki protestanttisten uskonsuuntien, poislukien [[anglikaaninen kirkko|anglikaaniset]] ja [[luterilaisuus|luterilaiset]] kirkot, kirkkokunnat pohjautuvat kalvinistiseen traditioon, perinteeseen, erityisesti seurakuntamuodon sekä opin armonvälineiden (sakramentit) osalta. Esim. [[helluntailaisuus]], [[vapaakirkko]], [[baptismi]] ja [[metodismi]] ovat tavalla tai toisella saaneet alkunsa kalvinistisesta perinteestä. ▼
▲Yhteenvetona voidaan sanoa, että kaikki protestanttisten uskonsuuntien, poislukien [[anglikaaninen kirkko|anglikaaniset]] ja [[luterilaisuus|luterilaiset]] kirkot, kirkkokunnat pohjautuvat kalvinistiseen traditioon, perinteeseen, erityisesti seurakuntamuodon sekä opin armonvälineiden (sakramentit) osalta. Esim. [[helluntailaisuus]], [[vapaakirkko]], [[baptismi]] ja [[metodismi]] (anglikaani perusta) ovat tavalla tai toisella saaneet alkunsa kalvinistisesta perinteestä.
Kalvinistiseen perinteeseen kuuluu vahvasti Jumalan kaikkivaltiuden korostaminen. Raamatun Jumala on kaikkivaltias jonka tahtoa, tekoja, ei voida kyseenalaistaa eikä muuttaa. Eräällä tavalla suomalainen "[[herännäisyys|körttiläisyys]]" ([[Paavo Ruotsalainen|Paavo Ruotsalaisen]] aloittama evankelisluterilainen herätysliike) on filosofialtaan sukua alkuperäiselle kalvinismille.
Oppi ihmisen vapaasta tahdosta on eräs tärkeimpiä filosofisia kiistakapuloita. Ns. uskoontulo edellyttää ihmisen vapaan tahdon ratkaisua jonka Luther kirjassaan "Sidottu ratkaisuvalta" kieltää. Suomen eri herätysliikkeet ovat saaneet siemenensä reformoidusta teologiasta ja niitä yhdistävä tekijä on ihmisen "uskoon tuleminen".
== Kalvinismin oppeja ==
* [[Raamattu]] on kristinuskon ainoa perusta, joka tarjoaa myös ohjeita yhteiskuntaelämää varten.
* Viiden kohdan Kalvinismin teologia perustuu TULIP-periaatteelle:
:* T = Total depravity (''täydellinen turmelus''). Ihminen on täydellisen turmeltunut ja paha jo syntymästään, ja joka ainoa ihminen oletusarvoisesti on helvetin ansainnut jo pelkästään olemassaolollaan.
Rivi 19 ⟶ 22:
Suomeksi doktriinikohtien alkukirjaimista muodostuu TERVA.
Monin osin kalvinistit eivät usko hyperkalvinismin kaksinkertaiseen valintaan, vaan ainoastaan Jumalan kaikkitietävyyteen perustuvaan valintaan pelastukseen. Myös sovituksen kaiken kattavuus 1 Joh 2:2 mukaisesti hyväksytään pääosin.
| |||