Ero sivun ”Ino (mytologia)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
en-wiki käännös |
p kh |
||
Rivi 1:
[[Image:Death Pentheus Louvre G445.jpg|thumb|right|300px|Ino ja Agaue repivät Pentheuksen kappaleiksi, noin [[450 eaa.]], [[Louvre]]]]
'''Ino''' oli [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] [[Theba (Kreikka)|Theban]] kuolevainen kuningatar, [[Athamas]]in toinen vaimo, [[Learkhos]]in ja [[Melikertes|Melikerteksen]] äiti, [[Kadmos|Kadmoksen]] ja [[Harmonia (mytologia)|Harmonian]] tytär ja [[Friksos|Friksoksen]] ja [[Helle (mytologia)|Hellen]] äitipuoli. Hän oli yksi kolmesta [[Semele]]n sisaresta (toiset olivat [[Agaue]] ja [[Autonoe]]), jotka olivat [[Dionysos|Dionyksoksen]] seuraajia -
Mainadien tiedettiin repivän omia lapsiaan raaja raajalta kappaleiksi hulluudessaan. [[Iason]]in ja [[kultainen talja|kultaisen taljan]] sankaritarinan taustakertomuksena kerrotaan, kuinka Ino vihasi Athamasin ja Harmonian kaksosia, Friksosta ja Helleä, ja valmisti katalan suunnitelman päästäkseen heistä eroon. Hän korvensi [[Boiotia]]n kaiken siemenviljan niin, etteivät ne kasvaisi<ref>Apollodoros: ''Kirjasto'' i.9.1</ref> Paikalliset viljelijät kadon pelossa kysyivät neuvoa oraakkelilta. Ino lahjoi oraakkelin luokse lähetetyt miehet valehtelemaan muille, että oraakkeli vaatisi Friksoksen uhraamista. Ennen kuin häntä ehdittiin surmata alttarilla, Nefele lähetti kultaisen oinaan pelastamaan hänet ja sisarensa.<ref>Apollodoros: ''Kirjasto 1.80''</ref> Helle kuitenkin tippui oinaan selästä kesken matkaa Hellespontoksen, joka on nimetty hänen mukaansa, kohdalla ja hukkui, mutta Friksos selvisi matkan loppuun saakka [[Kolkhis|Kolkhikseen]]<ref>Hyginus: ''Fabulae 2, 3''</ref>, missä [[Aietes]] otti hänet vastaan ja kohteli häntä ystävällisesti antaen tyttärensä [[Khalkiope]]n hänelle vaimoksi. Kiitollisena Friksos antoi kuninkaalle oinaan [[kultainen talja|kultaisen taljan]], jonka Aietes ripusti temppeliin.<ref>Hyginus: ''Astronomica 2.20''</ref>
Myöhemmin Ino kasvatti Dionysoksen, sisarensa Semelen pojan, saaden siten [[Hera (mytologia)|Heran]] syvän mustasukkaisuuden valtaan. Kostoksi Hera löi Athamasia mielenvikaisuudella, joka hulluuden puuskassaan teurasti poikansa
Inon, Athamaksen ja Melikerteksen tarina liittyy myös kahteen suurempaan asiayhteyteen. Inon loppu oli yhtä traaginen kuin hänen sisarustensakin: Semele kuoli ollessaan raskaana Zeukselle oman ylpeytensä ja rakastajaansa kohtaan tuntemansa vähäisen luottamuksen vuoksi; Agaue tappoi oman poikansa kuningas [[Pentheus|Pentheuksen]] hänen ollessaan bakkanaalisen hulluuden vallassa, ja [[Akteon]]in, kolmannen sisaruksen Autonoen pojan, repivät kappaleiksi hänen omat metsästyskoiransa. Myös Inon ja Athamaksen, jotka metsästivät poikaansa Learkhosta uroshirvenä ja teurastivat tämän, mielenvikaisuutta voidaan selittää tuloksena heidän yhteydestään Dionysokseen, jonka läsnäolo voi aiheuttaa hulluutta. Kukaan ei voi paeta Dionysoksen, viinin jumalan, valtaa. [[Euripides]] käsitteli tarinaa tragediassaan ''Bakkanaalit'' selittäen heidän hulluutensa dionyysisin termein alunperin vastustaen koko ajatusta Dionysoksen jumaluudesta.
| |||