Ero sivun ”Lauhdutin” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Usp (keskustelu | muokkaukset)
Voimalaitoslauhdutin omaksi kohdakseen
Rivi 1:
'''Lauhdutin''' on [[lämmönsiirrin]], jossa virtaava [[höyry]] tai [[kaasu]] lauhdutetaan [[neste]]eksi siirtämällä [[energia]]a [[fluidi]]sta toiseen virtaavaan aineeseen tai ympäristöön. Tavallisimpia käyttökohteita ovat [[voimalaitos|voimalaitokset]] ja [[kompressorikylmäkone]]et.
'''Lauhdutin''' on [[voimalaitos]]komponentti, jolla [[turbiini]]sta tuleva matalapaineinen [[höyry]] lauhdutetaan [[vesi|vedeksi]], jotta sitä voidaan taas pumpata eteenpäin kiertoprosessissa ja paineistaa. Myös kylmäkoneissa ja ilmastointilaitteissa on lauhdutin.
 
==Voimalaitoslauhdutin==
==Toiminta==
'''Lauhdutin'''Lauhduttimen ontehtävä [[voimalaitos]]komponentti,voimalaitosprosessissa jollaon [[turbiini]]sta tulevatulevan matalapaineinen [[höyry]]n lauhdutetaanlauhduttaminen [[vesi|vedeksi]], jotta sitä voidaan taas pumpata eteenpäin kiertoprosessissa ja paineistaa. Myös kylmäkoneissa ja ilmastointilaitteissa on lauhdutin.
Lauhdutinta käytetään sekä [[lauhdevoimalaitos|lauhdevoimalaitoksissa]] että [[ydinvoimalaitos|ydinvoimalaitoksissa]]. Näissä voimalaitoksissa tuotetaan vain [[sähkö]]ä, joten sen tuotannon [[hyötysuhde]] pyritään saamaan mahdollisimman suureksi, tavallisesti lauhdevoimalaitoksissa päästään noin 44%:iin ja ydinvoimalaitoksissa noin 33%:iin. [[Turbiini]]in menevästä tuorehöyrystä saadaan eniten [[energia]]a siirrettyä turbiinin pyörittämiseen ja siten sähkön tuotantoon [[generaattori]]ssa, kun höyry paisuu mahdollisimman pieneen paineeseen. Tyypillisesti turbiinista tulevan höyryn paine on selvästi alle ilmanpaineen, joten lauhduttimessa pitää olla käytännössä tyhjiö höyryn virtaamisen aikaansaamiseksi. Tämä tuotetaan nk. ejektoreilla. Matalassa paineessa höyry tiiviistyy vasta noin 20°C:n lämpötilassa, joten lauhtumisessa vapautuva lämpö tulee johtaa vesistöön erityisellä lämmönvaihtimella eli lauhduttimella. Mikäli riittävän viileää vettä ei ole tarjolla joudutaan käyttämään [[jäähdytystorni|jäähdytystorneja]], joissa lämpö siirretään ilmaan hörystettävään veteen. Suomen oloissa jäähdytystorneja ei tavallisesti tarvita, sillä viileää vettä on tavallisesti riittävästi tarjolla. Keski-Euroopan voimaloissa, missä viileätä vettä on vain rajallisesti, jäähdytystornit ovat yleisiä.
 
Lauhdutinta käytetään sekä [[lauhdevoimalaitos|lauhdevoimalaitoksissa]] että [[ydinvoimalaitos|ydinvoimalaitoksissa]]. Näissä voimalaitoksissa tuotetaan vain [[sähkö]]ä, joten sen tuotannon [[hyötysuhde]] pyritään saamaan mahdollisimman suureksi, tavallisesti lauhdevoimalaitoksissa päästään noin 44%:iin ja ydinvoimalaitoksissa noin 33%:iin. [[Turbiini]]in menevästä tuorehöyrystä saadaan eniten [[energia]]a siirrettyä turbiinin pyörittämiseen ja siten sähkön tuotantoon [[generaattori]]ssa, kun höyry paisuu mahdollisimman pieneen paineeseen. Tyypillisesti turbiinista tulevan höyryn paine on selvästi alle ilmanpaineen, joten lauhduttimessa pitää olla käytännössä tyhjiö höyryn virtaamisen aikaansaamiseksi. Tämä tuotetaan nk. [[ejektori|ejektoreilla]]. Matalassa paineessa höyry tiiviistyy vasta noin 20°C:n lämpötilassa, joten lauhtumisessa vapautuva lämpö tulee johtaa vesistöön erityisellä lämmönvaihtimella eli lauhduttimella. Mikäli riittävän viileää vettä ei ole tarjolla joudutaan käyttämään [[jäähdytystorni|jäähdytystorneja]], joissa lämpö siirretään ilmaan hörystettävään veteen. Suomen oloissa jäähdytystorneja ei tavallisesti tarvita, sillä viileää vettä on tavallisesti riittävästi tarjolla. Keski-EuroopanLämpimämpien voimaloissa,alueiden missäsuurissa viileätä vettä on vain rajallisesti,voimaloissa jäähdytystornit ovat yleisiätavallisia.
{{tynkä/Tekniikka}}
 
[[Luokka:Lämmönsiirtimet]]
[[Luokka:Voimalaitos]]
 
[[en:Condenser]]