Ero sivun ”Kääpiö (Arda)” versioiden välillä

15 merkkiä poistettu ,  15 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
(kh)
pEi muokkausyhteenvetoa
'''Kääpiöt''' (engl. {{k-en|''The Dwarves''}}) ovat kansa [[J.R.R. Tolkien]]in kirjassa [[Taru sormusten herrasta]]. Tolkienin kääpiöt ovat jokseenkin suoraa lainaa kansanperinteen kääpiöistä, jotka esiintyvät muun muassa ''Lumikki''-sadussa. Tolkienin kääpiöt käyttävät nimiä, jotka on lainattu [[skandinaavinen mytologia|skandinaavisessa mytologiassa]] mainituista kääpiöiden eli '''dvergien''' nimistä.
 
===Kääpiöiden kulttuuri===
 
Kääpiöt tulivat hyvin toimeen hobittien[[hobitti]]en kanssa, mutta olivat epäileväisiä haltioiden suhteen. He olivat tyypillisiä seppiä ja kivenhakkaajia, ja heidän jotkin työnsä ovat jopa kauniimpia kuin haltioiden.
 
Kääpiöitä ei laskettu [[Ilúvatar]]in lapsiksi kuten [[haltia (Arda)|haltiat]] ja [[ihminen (Arda)|ihmiset]], koska heidät loi [[Aulë]]. He nukkuivat niin kauan että haltiat ehdittiin luoda. Aulën työ oli kuitenkin turhaa, koska hänellä ei ollut voimaa antaa omaa elämää luomuksilleen - se voima kuului vain Ilúvatarille. Myöhemmin kun Aulë oli saanut kääpiöt valmiiksi, Ilúvatarin ääni puhui hänelle, ja lupasi antaa kääpiöille elämän, ja lisätä kääpiöt omaan suunnitelmaansa Ardan varalle. Ilúvatar antoi kääpiöille elämän ja siitä lähtien heidät on tunnettu Ilúvatarin adoptoituina lapsina.
 
Kääpiöiden kielen kehitti Aulë, ja se tunnettiin nimellä [[Khuzdul]]. Se oli omituinen kieli ihmisille ja haltioille, ja vain muutamat "ei-kääpiöt" oppivat sen, koska se pidettiin salassa. Yksi lause tunnettiin kuitenkin hyvin, nimittäin vanha taistelulaulu [[Ardan aikajana#Ensimmäinen Aika|Ensimmäiseltä Ajalta]]: "Baruk Khazâd! Khazâd ai-mênu!", mikä tarkoittaa "Kääpiöiden kirveet! Kääpiöt ovat kimpussanne!".
 
{{tynkä/Tolkien}}
 
[[Luokka:Kuvitteelliset kansat]]
64 607

muokkausta