Versio 4. tammikuuta 2007 kello 18.54 muokkaa Velma (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 66 024 muokkausta p sekalaista parantelua ← Vanhempi muutos		Versio 17. tammikuuta 2007 kello 17.47 muokkaa kumoa Kippari10 (keskustelu \| muokkaukset) 16 347 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Kasematti''' on [[linna]]ssa tai [[Linnoitus\|linnoituksessa]] oleva erillinen, yleensä omalla vahvistetulla muurilla varustettu tähystys- tai ampumapaikka. Kasematit voidaan varustaa tykeillä, joskin useimmat niistä oli tehty jousia ja kivääreitä ajatellen. Niiden perusajatus oli olla hiukan itse muuria ulompana, jotta niiden avulla pystyttäisiin estämään rynnäköt muurille. Kasematteja voidaan sijoittaa myös [[Juoksuhauta\|juoksuhautojen]] yhteyteen; tätä käytäntöä suosivat eritoten venäläiset. Edustava näyte siitä on säilynyt [[Leppävaara]]ssa, [[Kehä I]]:n ja ~~Tarvontien~~[[Tarvontie]]n risteyksen lounaispuolella: paikalla olleista kolmesta kasematista on säilynyt kokonaisena yksi, ja toisen yläosa on siirretty avoimen juoksuhaudan mutkan päälle. Kolmas jäi Tarvontien linjauksen alle. Säilyneisiin rakennelmiin liittyy osin betonivahvisteinen, kallioon louhittu juoksuhauta. Nämä rakennelmat ovat peräisin [[Ensimmäinen maailmansota\|ensimmäisen maailmansodan]] ajalta, noin vuosilta [[1915]]–[[1916\|16]]. Silloin venäläiset rakennuttivat runsaasti tällaisia linnoituksia eri puolilla Suomea, mutta lähes kaikki niistä jäivät keskeneräisiksi [[Helmikuun vallankumous\|Helmikuun vallankumouksen]] tullessa. Aikakautta käsittelevä tieto- ja romaanikirjallisuus kertoo linnoitus- eli vallitöiden olleen paikoittain epätavallisen suuri tulonlähde paikalliselle työväelle. [[Väinö Linna]] kertoo pääteoksessaan, että nuoret miehet pystyivät vallitöiden palkoillaan ostamaan jopa uusia pukuja, joihin normaalisti jouduttiin säästämään hyvin kauan. Myös [[panssarilaiva]]an voidaan sijoittaa kasematteja: sellaisessa ne ovat kyljestä ulkonevia panssaroituja ulokkeita, joihin on sijoitettu kääntyviä tykkejä. Menetelmää suosittiin 1800-luvulla mutta se hävisi varsin nopeasti, kun todettiin että [[tykkitorni]]t olivat tehokkaampi ja ennen muuta merikelpoisempi tapa sijoittaa aseistusta. Suomalaisissa sotalaivoissa kasematteja oli vain vuonna [[1918]] [[Turku]]un venäläisiltä jääneessä [[Tykkivene Giljak\|tykkivene '''Giljak''']]issa, mutta tämä alus oli jo romutuskunnossa vuosikautisen laiminlyönnin johdosta.

Ero sivun ”Kasematti” versioiden välillä