Ero sivun ”Ammattiyhdistysliike” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
uusiksi. Mainituista lähteistä ja en-wikin artikkelista |
||
Rivi 1:
'''Ammattiyhdistysliike''' tai ay-liike tarkoittaa toimintaa työntekijän aseman vahvistamiseksi mm. erityisesti hänen neuvotellessaan [[työsopimus|työsopimusta]] työnantajan kanssa. Lisäksi ay-liike mm. valvoo työsopimuksien noudattamista ja toimii ristiriitatilanteissa työntekijän apuna. Näiden lisäksi ay-liike voi toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana.
==Yleistä==
Työnantajan ja työntekijän suhdetta voidaan pitää markkinatilanteena:
työnantaja ja työntekijä ovat vastaavasti ostaja ja myyjä, ja kaupan kohteena on työntekijän työpanos. Ostajan edun mukaista on saada hinta mahdollisimman alhaiseksi ja myyjän edun mukaista saada hinta mahdollisimman korkeaksi. Ilman ammattiyhdistysliikettä työnantajalla on yleensä paljon vahvempi asema suhteessa yksittäiseen työntekijään neuvottelussa työehdoista.
==Historiaa==
Euroopassa ammattiyhdistysliike syntyi [[teollinen vallankumous|teollisen vallankumouksen]] aikana maataloustöiden vähentyessä ja teollisuustyön kasvaessa; ammattiyhdistysliike kohtasi alussa suurta vastustusta.
===Suomi===
Suomessa ammattiyhdistysliike nousi virallisesti valtakunnalliseen asemaansa vasta vuonna [[1940]] [[tammikuun kihlaus|tammikuun kihlauksen]] myötä, kun työnantajien valtakunnallinen järjestö STK hyväksyi [[Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto|Suomen ammattiyhdistysten keskusliiton]] (SAK:n edeltäjä) työläisten edustajaksi ja neuvotteluosapuoleksi.
Ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus solmittiin vuonna [[1945]]. Jo 1800-luvun lopulta alkaen oli kuitenkin sovittu paikallisia ja alakohtaisia sopimuksia: palkkatariffeja.
==Saavutuksia==
Ammattiyhdistysliike on joka puolella maailmaa saanut aikaiseksi parannuksia työntekijöiden asemaan, muun muassa:
*viisipäiväinen työviikko
*minimipalkat
*palkalliset lomat
*8-tunnin työpäivä
– asioita joita nykyään pidetään itsestäänselvyyksinä, mutta jotka ovat olleet aikoinaan vallankumouksellisia ideoita.
Monet pitävät riippumattomia ja toimivia ammattiyhdistysliikkeitä tärkeänä tekijänä valtioiden demokratian ja talouden kehittymisessä.
===Tärkeitä tapahtumia Suomessa===
Joitain ammattiyhdistysliikkeen ja työmarkkinakehityksen tärkeitä tapahtumia:
*[[1917]] 8-tunnin työaikalaki
*[[1922]] Vuosiloma 4–7 päivää
*[[1937]] Kansaneläkelaki
*[[1939]] Vuosiloma 5–12 päivää
*[[1940]] Tammikuun kihlaus: työntekijä- ja työnantajajärjestöt alkavat neuvotella keskenään
*[[1946]] Vuosiloma 12–14 päivää
*[[1947]] Työehtosopimusjärjestelmä vakiintuu. Luottamusmiehet vakiintuvat osaksi työelämää.
*[[1948]] [[Lapsilisä|Lapsilisälaki]]
*[[1959]] Yleiseksi työajaksi 45 t/viikko
*[[1960]] Vuosiloma 18–24 päivää
*[[1968]] Ensimmäinen [[tupo]] [[Liinamaa I]]
*[[1970]] 40 t/ viikko työaika
*[[1973]] Neljän viikon kesäloma
*[[1977]] Talviloma
==Lähteet==
*[http://www.sak.fi/mikasak.shtml/03?593 Historia lyhyesti] Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö [[SAK]]
*[http://www.akava.fi/upload/pdf/Suomi-netti.pdf Ammattiyhdistysliikkeen ABC] Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö [[AKAVA]]
== Katso myös ==
*
*[[Työehtosopimus]]
*[[Luottamusmies]]
*[[Työväenliike]]
==Aiheesta muualla==
[http://www.sak.fi/mikasak.shtml/03?10035 SAK:n historia] Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö [[SAK]]
{{Tynkä/Yhteiskunta}}
[[Luokka:Työ]]
[[da:Arbejderbevægelsen]]
[[de:Arbeiterbewegung]]
[[en:Labour movement]]
[[es:Movimiento obrero]]
[[eo:Laborista movado]]
[[fr:Mouvement ouvrier]]
[[it:Movimento operaio]]
[[ja:労働運動]]
[[no:Arbeiderbevegelsen]]
[[nn:Arbeidarrørsla]]
[[sv:Arbetarrörelse]]
| |||