Ero sivun ”Käyttötaide” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kantti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
Käyttötaiteen käsite on muunnettu johdannainen ns. vapaiden taiteiden ja soveltavien taiteiden välisestä jaosta. Antiikissa "Artes liberales", vapaat taiteet olivat vapaille miehille tarkoitettuja moninaisia tietoja ja taitoja, joiden hallinta ja käyttö erottivat heidät orjista. Sittemmin käsitettä uudelleensovellettiin taiteenlajien formaalisten luokittelujen tekemiseen ja taiteiden käyttötarkoitukset erotettiin määrittelystä erilleen. Sovelletut taiteet olivat esimerkiksi taideteollisuutta, jolla katsottiin olevan hyötykäyttöä päin vastoin kuin ns. korkeataiteella, jolla oli etunaan aikaansaada puhtaita eli pyyteettömiä taidenautintoja. Samaa perua on jako ns. ylempiin ja alempiin taiteisiin, mitä ne nyt sitten lienevätkin.
 
'''Käyttötaide''' on edellisen ajattelutavan mukaan sovellettua taidetta, esimerkiksi [[kirja]]n piirrettyä [[kuvitus]]ta, eli [[taide]]tta jota käytetään esimerkiksi opetustarkoitukseen. Myös julisteetJulisteet, mainosgrafiikka ja erilaiset taideteollisuuden tuotteet luetaanovat tämän ajattelun mukaan käyttötaiteeksikäyttötaidetta. Rajanvedot ovat kuitenkin historiallisesti nopeasti muuttuvia.
 
[[Pragmatismi|Pragmatistisen]] filosofian mukaan merkitys on käyttö (esim. [[C.Charles S. Peirce]]). [[John JeweyDewey|John Deweyn]] mukaan taideteos on kokemus. Tämäntapaisen ajattelun mukaan kantilainen[[Immanuel Kant|kantilaista]] puhdasta, muusta kokemisesta eroavaa tai "ylempää" esteettistä kokemusta ei ole olemassa ja sitä myötä myös taidelajien jaotteluhierarkisointi teostentaideteosten käytön mukaan ei tee oikeutta taiteen tavalle olla olemassa.
 
Samaa puolustaa taidemaailmassa viime aikoina tapahtunut uudelleenorganisoituminen ja eri taiteeenlajien väliset muutokset, jotka myös puoltavat em. jaottelujen hylkäämistä.