Ero sivun ”Val d’Aran” versioiden välillä

Ennen vuonna 1948 rakennetun tunnelin avaamista laakso oli talvisin ilman suoraa yhteyttä vuorten eteläpuolelle. Tasavaltalaississit ([[Espanjan toinen tasavalta|Espanjan toisen tasavallan]] tukijat [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodassa]]) hallitsivat aluetta [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päättymisestä tunnelin avaamiseen.

 

Val d'Aran on [[oksitaani]]a, tai tarkemmin ottaen [[gascon]]ia ja vielä tarkemmin ottaen [[aranés]]ia. Nimi itsessään on [[pleonasmi]] sillä se tarkoittaa ''Laakson laaksoa'' (''val'' on gasconia ja ''aran'' tulee [[baskin kieli|baskin]] sanasta ''haran''), ja se kuvastaa laakson ainutlaatuista maantiedettä. [[Katalaani]]ksi laakson nimi on ''Vall d'Aran'' ja [[espanjan kieli|espanjaksi]] ''Valle de Arán''.

 

Laakson asukkaat puhuvat gasconin murretta nimeltä aranés, joka on saanut vaikutteita [[aragonian kieli|aragoniasta]] ja katalaanista. Suurin osa arenésin puhujista puhuu sujuvasti myös espanjaa, katalaania ja [[ranskan kieli|ranskaa]]. Aranésia on opetettu alueen kouluissa säännöllisesti vuodesta 1984 lähtien, ja sillä on laaksossa [[virallinen kieli|virallisen kielen]] asema katalaanin ja espanjan ohella.

 

[[Kuva:Val d'Aran.png|thumb|Val d'Aranin kunnat.]]

Val d'Aran on jaettu kuuteen hallinnolliseen alueeseen (''terçons''), jotka ovat peräisin 1400-luvulta:

 

 

Laaksossa on yhteensä 33 kylää, jotka muodostavat yhdeksän kuntaa:

 

 

Val d'Aran on kuulunut [[Lleida]]n [[hiippakunta]]an 1700-luvulta lähtien.

 

Pääasialliset tulonsa laakson asukaat saavat talvisin [[laskettelu]]keskuksista ja kesäisin [[matkailu]]sta. Perinteisempiä elinkeinoja ovat metsäteollisuus, karjankasvatus ja mehiläistenhoito, mutta nämä ovat menettäneet asemaansa laskettelukeskusten avaamisen jälkeen.

 

Useat Val d'Aranin luonnonvaraisista eläinlajeista ovat vaarassa hävitä alueelta. Ohjelmat muun muassa [[karhu|ruskeakarhun]] ja [[kiiruna]]n suojelemiseksi on aloitettu.

 

 

[[Luokka:Katalonia]]